Panamalaisaarelaiset joutuvat jättämään kotinsa lopullisesti

Pienen panamalaissaaren asukkaat valmistautuvat parhaillaan jättämään kotiseutunsa. Yhä pahempien tulvien takia asuminen Carti Sugdubissa on käymässä mahdottomaksi.

Pablo Preciado johtaa 2000:n kuna-alkuperäiskansaan kuuluvan ihmisen yhdyskuntaa matalalla saarella, joka nykyään peittyy toistuvasti tulviin. 64-vuotias mies on seurannut muutosta huolestuneena jo vuosia. Preciado muistaa, kuinka hänen lapsuudessaan tulvat kestivät vain hetkisen. Nyt vesi voi ulottua nilkkoihin asti.

- Tämä on jotain aivan muuta, nyt ongelma on vakava.

Ilmastonmuutos on nostanut merenpintaa, jonka seurauksena kausituulet, myrskyt ja vuorovedet peittävät saaret entistä helpommin alleen. Saaria suojaavien koralliriuttojen vaurioituminen saarelaisten kaivostoiminnassa on myös pahentanut tulvia. Niinpä yhteisö on päättänyt muuttaa mantereelle. Uusi paikka kylälle on jo katsottuna rannikon kukkuloilla.

Korallien tuho pahentaa ongelmaa

Carti Sugdubin kohtalo uhkaa myös muita Panaman koillisosan rannikon saaria. Kaikkiaan 15 000 ihmistä saattaa joutua muuttamaan mantereelle. Kyseessä on yksi ensimmäisistä ilmastonmuutospakolaisuuden tapauksista. Aiemmin yhdyskuntia on joutunut evakkoon Papua-Uudessa-Guineassa, Vanuatussa ja Fidzhissä.

- Kyse ei ole enää tutkijoiden ennustuksista, että ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu tulee aiheuttamaan tulvia. Tilanne on jo käsillä, sanoo meribiologi Hector Guzman.

Smithsonian-instituutin trooppisen tutkimuksen keskuksessa Panamassa työskentelevä Guzman on erikoistunut koralleihin, joiden heikkeneminen pahentaa saarelaisten ongelmaa. Hän sanoo varoittaneensa korallin kaivamisen vaaroista jo vuosia, mutta viesti ei ole mennyt perille. Tuottavasta ja laillisesta elinkeinosta luopuminen ei kiinnostanut saarelaisia, jotka käyttävät korallia rakennusmateriaalina.

- Kuna-kansa on itse lisännyt näin haavoittuvuuttaan myrskyille, aalloille ja etenkin merenpinnan nousulle.

Koralli on vaikeuksissa ilman kaivostoimintaakin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen tekee merivesistä entistä happamampia. Tämä yhdessä rannikkovesien lämpenemisen kanssa tappaa matalia saaria suojaavaa korallia.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat