Suomen pankki julkaisi tänään ennusteen, jonka mukaan Venäjän talous supistuu tänä vuonna kaksi prosenttia sodan takia.
Suomen Pankin Bofit-tutkimuslaitoksen Laura Solanko sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa, että Venäjän talouden supistuminen on ollut pienempää, kuin on oletettu.
Lue myös: Sota on supistanut Venäjän taloutta odotettua vähemmän – sotatalouteen siirtyminen syö kuitenkin aineksia pitkän aikavälin kasvulta
Suurimmalla osalla maailman maista ei ole pakotteita Venäjää vastaan. Solanko sanoo, että Euroopan, Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden pakotteet eivät välttämättä riitä Venäjän talouden rapauttamiseen.
– Kyllä siihen sotimiseen rahat riittävät Venäjällä. Valtion rooli kasvaa ja sodan tarpeet ovat keskeisimpiä, jolloin luultavasti supistetaan jostain muusta.
Mitä voi tehdä seuraavaksi?
Solankon mukaan pakotteilla pyritään rajoittamaan Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa.
– Yksi keskeinen tavoite on rajoittaa Venäjän valtion budjetin tuloja. Niihin on päästy käsiin, kun öljypakotteet ovat tulleet voimaan. Toinen on teknologian vienti Venäjälle.
Solanko sanoo, että on tärkeää pitää huolta siitä, ettei pakotteiden alaisia tuotteita päädy Venäjälle.
Näin sota näkyy tavallisen venäläisen arjessa
Sodan aiheuttama epävarmuus hillitsee edelleen kansalaisten kulutusta Venäjällä. Työttömyys on kuitenkin pysynyt vähäisenä, koska maastamuutto on ollut suurta ja laajoja irtisanomisia pidetään epäisänmaallisena tekona.
Reaalitulot Venäjällä ovat supistuneet jo kymmenellä prosentilla. Sotavuosi on lisännyt hidasta kasvua, joka voi näkyä myös tavallisen venäläisen arjessa.
– Jos kuvitellaan kuvitteellinen mummo pikkukylässä Siperiassa, hän ei välttämättä ole huomannut mitään. Jos on IT-ammattilainen suuressa kaupungissa, hän yhtäkkiä on luultavasti huomannut, että hänen asuinmaansa on vaihtunut. Kaikkea siltä väliltä.
Lue myös: Venäjä myöntää: Kremlin sisäpiirissä käynnissä valtataistelu
Venäjän suurimmat haasteet liittyvät julkisen talouden kestävyyteen. On epävarmaa, missä määrin taloutta pystytään julkisin varoin ylläpitämään. Solanko sanoo, että alijäämää on vaikea rahoittaa nopeasti ja pitkäkestoisesti.
Venäjän talous on vain pari prosenttia maailman taloudesta, eikä sen talous hetkauta koko maailman taloutta. Suomelle ja EU:llekin Venäjän talous alkaa olla mitättömän pieni.
– Suomen tavaranviennistä Venäjälle meni osuus, joka oli viimeksi yhtä matala kuin vuonna 1938.