Eduskunnan täysistunto aloitti tänään kiisteltyjen sosiaaliturvaleikkausten käsittelyn. Juuri valmistuneissa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä paljastuu lisätietoja leikkausten vaikutuksista.
Tunteet ovat eduskunnassa pinnassa tulevinakin viikkoina, kun täysistuntoihin etenee useita lakiesityksiä, joilla heikennetään sosiaaliturvan eri osia.
Eduskunta pyrkii päättämään sosiaaliturvan leikkauksista vielä joulukuun aikana, jotta muutokset saadaan voimaan ensi vuoden alussa tai vähintään ensi vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai maanantaina leikkauksista riitaisten vaiheiden jälkeen valmiiksi mietinnöt, joiden pohjalta täysistunnoissa tehdään lopullisia päätöksiä.
Tulevasta saatiin esimakua tänään, kun täysistunnossa käsiteltiin toimeentulotukeen tehtävää muutosta. Hallituksen tarkoituksena on se, että toimeentulotuen saajia voitaisiin ohjata muuttamaan halvempaan asuntoon, jos asumismenoja pidetään liian suuria.
– Tällä lakimuutoksella hallitus käytännössä pakottaa köyhiä ihmisiä pakkomuuttoihin ja lisää todennäköisesti myös asunnottomuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson napautti eduskunnan täysistunnossa.
Hallituksen mukaan ehdotettu muutos vähentäisi perustoimeentulotuen menoja enintään 24,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2025–2027.
Hallituksen toimeentulotuen muutokset johtaisivat reilun tuhannen henkilön työllistymiseen, mutta sen toteutumiseen liittyy asiantuntijakuulemisten perusteella merkittävää epävarmuutta.
Muutos olisi siis lähinnä säästötoimi, jolla osaltaan paikattaisiin velkaantunutta julkista taloutta.
– Perustuslaki ei edellytä, että kaiken hintaiset asumismenot tulisi toimeentulotuella kattaa. Ja siitähän tässä on kyse, kansanedustaja Mia Laiho (kok.) totesi täysistunnossa.
Hallituspuolueet korostavat lisäksi sitä, ettei toimeentulotuen kokoon tai indeksikorotuksiin puututa.
– Toimeentulotukea kyllä saa, jos siihen on tarvetta ja sikäli ihmisistä huolehditaan. Meillä tämä tukisysteemi on kuitenkin sellainen, ettei ihmisten välttämättä edes kannata lähteä töihin. Se on aika vinoutunutta, että jos haluaa töihin, mutta se ei kannata rahallisesti, Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen totesi.
Vaikutusarviot polttopisteessä
Oppositio moittii leikkauksia siitä, ettei niiden kaikkia yhteisvaikutuksia tiedetä ja useat säästöt osuvat samoihin, vähävaraisiin ihmisiin.
Toistaiseksi pidetään selvänä, että leikkaukset osuvat myös moniin lapsiperheisiin.
– 13 000 lasta ajautuu lapsiperheköyhyyteen näiden lakien yhteisvaikutusten seurauksena, Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni puhui.
Hallitus puolustaa leikkauksia talouden tasapainottamisella ja työllisyyden parantamisella.
Suurempia säästövaikutuksia liittyy muun muassa asumistuen leikkaamiseen. Asumistukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta kiristettäisiin, tukiprosenttia laskettaisiin 70 prosenttiin (nyt 80 prosenttia) ja ansiotulovähennyksestä luovuttaisiin.
Muutos vähentäisi asumistukimenoja 385 miljoonaa euroa vuodessa, mutta lisäisi samalla toimeentulotukimenoja vuositasolla 77 miljoonaa euroa.
Kokonaisvaikutukset työllisyyteen ovat esityksen mukaan "vähäisiä".
Sen sijaan osalle suomalaisista asumistuen leikkaukset ovat kova paikka.
– Tuen piiriin jäävien kohdalla uudistus vähentää tukea keskimäärin 60–110 euroa kuukaudessa. Yhteensä muutokset vaikuttavat noin 167 000 lapseen, joista noin 107 000 asuu yksinhuoltajatalouksissa. Valiokunta kiinnittää huomiota, että asumistuen muutokset kohdistuvat jo valmiiksi pienituloisiin lapsiperheisiin, joten esityksellä on lapsiperheköyhyyttä lisäävä vaikutus, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä kirjoitetaan.
Eduskunnan täysistuntoon asumistukileikkaukset etenevät perjantaina.
Työttömyysturva ja indeksijäädytykset
Hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä erityisesti työttömyysturvan heikennyksillä ja eri indeksijäädytyksillä.
Esimerkiksi työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä oleva työssäoloehto pitenee nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta kokonaiseen vuoteen. Lisäksi 300 euron suojaosa poistuu.
– Työttömyysetuusmenon arvioidaan vähenevän noin 500 miljoonalla eurolla, mikä vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti noin 250 miljoonalla eurolla. Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioitu työllisyysvaikutus on noin 20 400 henkilöä, minkä arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla, mietinnössä todetaan.
Hallituksen tavoitteena on saada houkuteltua suomalaisia osa-aikatöistä kokopäivätöihin, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta muistuttaa, ettei se ole kaikille mahdollista.
– Kokoaikatyö ei aina ole työkyvyn tai muutoin elämäntilanteen vuoksi mahdollista, valiokunta toteaa.
Indeksijäädytykset koskevat useita eri etuuksia, mutta eivät kaikkia. Esimerkiksi toimeentulotuki, kansaneläke ja takuueläke on rajattu jäädytyksen ulkopuolelle.
– Jos kaikki hallitusohjelmassa sovitut toimenpiteet pannaan täytäntöön ja indeksien jäädytys toteutuu täysimääräisenä työllisyys vahvistuisi kuitenkin valtiovarainministeriön arvion mukaan 18 600 työllisellä, mietinnössä todetaan.
Indeksijäädytysten odotetaan samalla lisäävän toimeentulotuen tarvetta enimmillään 40 miljoonan euron edestä.
Opiskelijoihin osuvat sekä asumistuen leikkaus, että opintorahan indeksijäädytys.
– Opintorahan reaalinen arvo laskee noin 10 prosenttia vuoteen 2027 mennessä, mietintö kertoo.