Kuvittele nuori tyttö johtajana. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen?
Ajatus tytöistä ja nuorista naisista johtajina ja päättäjinä voi hämmentää, ihastuttaa tai jopa vihastuttaa. Riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsoo. Jotkut voivat nähdä sen uhkana omalle asemalleen.
Ja uhka se onkin, nimittäin perinteisille stereotypioille sekä vallanjaolle. Toisaalta se on myös mahdollisuus, joka haastaa yhteiskuntaamme muuttumaan ja kehittymään.
Johtajana oleminen ei ole niin yksiulotteista, kuin millaisena stereotyyppinen johtajuus mielletään. Keski-ikäisten miesten ja naisten lisäksi myös tytöt ja nuoret naiset voivat olla johtajia, sillä ikä ja sukupuoli eivät automaattisesti määritä osaamista ja asiantuntijuutta.
Tämän päivän nuorilla on paljon sellaista osaamista ja ymmärrystä maailmasta, jota vanhemmilla sukupolvilla ei välttämättä ole. Nuoruuteen kuuluu myös kyky tunnistaa epäkohtia ja aito halu vaikuttaa. Esimerkkeinä tästä muun muassa Malala Yousafzai sekä Greta Thunberg, jotka ovat rohkeasti taistelleet paremman maailman puolesta.
Ei kaikista tarvitse tulla globaaleja vaikuttajia, vaikka sitäkin voi tavoitella. Johtaa ja vaikuttaa voi eri tavoilla ja tasoilla. Se voi alkaa jostain itseä kiinnostavasta asiasta. Itse aloitin järjestötoiminnasta sekä sosiaalisesta mediasta.
Tapoja on monia, voi olla esimerkiksi roolimallina sekä suunnannäyttäjänä muille ja nostaa esille tärkeäksi kokemiaan asioita.
Puolet maailman väestöstä on tyttöjä ja naisia, mutta päätöksenteossa he ovat yhä vähemmistö. Koska maailma kuuluu yhtä lailla tytöille ja naisille, niin eikö ole itsestään selvää, että he ovat mukana siellä missä päätökset tehdään? Mikä estää tämän?
Plan Internationalin maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan 76% tytöistä halusi johtajiksi. Suomalaistytöistä halusi johtajaksi 65%, mutta poliittisiin johtotehtäviin vain 5%. Johtotehtäviin pyrkimistä estää kuitenkin ajatus siitä, että joutuu työskentelemään miehiä kovemmin lunastaakseen paikkansa.
Muita haasteita ovat muun muassa ennakkoluulot, aliarviointi sekä tytöttely.
Tästä esimerkkinä viime viikolla netissä levinnyt kuva nykyisestä hallituksesta pikkutytöiksi muokattuna. Kuvan alkuperäisestä motiivista ei ole tietoa, mutta sitä on käytetty kahdella eri tavalla. Toiset käyttivät kuvaa pilkka- ja vähättelymielessä, kun taas toiset näkivät sen tyttöjä voimaannuttavana ja inspiroivana.
Lue myös: Internetissä levisi kuva "tyttöhallituksesta" – sitten sisäministeri Ohisalo avautui tytöttelystä, ja pääministeri Marin otti kaiken hyödyn irti
Olipa kuvan tarkoitus mikä tahansa, niin viestiikö se silti nuorten naisten johtajuuteen liittyvistä asenteista? Olisiko miesvaltaisesta hallituksesta tehty vastaava kuva?
Vaikka naisten tasa-arvo toteutuu Suomessa paremmin kuin kehittyvissä maissa, niin lasikattoja riittää rikottavaksi täälläkin. Esimerkiksi teknologia-alan opiskelijoista vain joka neljäs on nainen. Jotta tyttöjä saadaan rohkaistua johtajuuteen ja miesvaltaisiksi mielletyille aloille, on aloitettava rakenteellisten esteiden purkamisesta sekä asenteiden muuttamisesta.
Tässä on kasvatuksella sekä koulutuksella valtava merkitys. Myös medialla ja uutisoinnilla on iso vastuu tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa. Niinpä haastan ne purkamaan tyttöihin kohdistuvia vähätteleviä ja stereotyyppisiä asenteita sekä kannustamaan määrätietoisemmin tyttöjä johtajuuteen.
Uskon, että kun tytöt saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät mukaan päätöksentekoon, on seurauksena suuria globaaleja muutoksia. Maailmasta tulee turvallisempi ja mahdollistavampi paikka tytöille, mikä hyödyttää lopulta koko yhteiskuntaa.
Kirjoittaja on 18-vuotias Ada Koskinen, joka on astunut perjantaina 9. lokakuuta MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen saappaisiin.
YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään sunnuntaina 11.10.2020. Nostaakseen esiin tyttöjen ja naisten tärkeää roolia yhteiskunnassa ja herätelläkseen keskustelua tasa-arvokysymyksistä MTV Uutiset osallistuu Planin Girls Takeover -tempaukseen. Ada ja MTV Uutiset haluavat teolla edistää yhteiskuntaa, jossa kannustetaan tyttöjä teknologian pariin – myös tv- ja media-alalle.