Åbo Akademin tuore vaalitutkimus on herkkupala politiikan ammattilaisille ja harrastajille. Se antaa vastauksia vaaleissa ja vaalien jälkeen puhuttaneisiin kysymyksiin taktisesta äänestämisestä, miesten ja naisten äänestämisen eroista sekä puolueiden kannatuksesta eri ikäryhmissä. Toivottavasti se myös pakottaa poliitikot miettimään, mihin mittaan asti polarisaatiota kannattaa hyödyntää politiikan teon välineenä, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Eduskuntavaaleista on kulunut aikaa alle kolme kuukautta, ja uusi hallituskin on ollut koossa vasta pari viikkoa. Yhtä kaikki, ensimmäinen ja vieläpä sangen kattava tutkimus kevään vaaleista on jo ilmestynyt. Nopean julkaisun on mahdollistanut professori Kimmo Grönlundin johtama Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen työryhmä.
Tutkimuslaitos loi Kansalaismielipide-verkkopaneelin jo vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Kaikkiaan 5000 kansalaista käsittävä paneeli on mahdollistanut nopean tiedonkeruun ennen vaaleja ja välittömästi niiden jälkeen. Nyt tuloksena on englanniksi julkaistu tutkimus Finland turned right: voting and public opinion in the parliamentary election of 2023 (Suomi kääntyi oikealle: äänestäminen ja yleinen mielipide eduskuntavaaleissa 2023).
Oikeiston yksituumaisuus taloudesta ratkaisi vaalit
Tutkimus kertoo, mitä vaaleissa tapahtui ja vastaa myös tärkeimpään kysymykseen: miksi näin kävi?
Yhden päätuloksista voi tiivistää näin: ei pelkästään kokoomuksen ja perussuomalaisten puolue-eliitti vaan myös näiden kahden puolueen kannattajat löysivät toisensa ennen kaikkea talousasioissa (tutkimuksessa sivu 55, taulukko 6.2). Koska vaalitaistelu käytiin pitkälti Suomen katastrofaaliseen tilaan ajautuneen julkisen talouden ympärillä ja koska huomattavan monille äänestäjille kokoomuksen ja perussuomalaisten tarjoama tiukka linja kelpasi, ne voittivat ja muodostivat myös hallituksen.
