Viime kevään eduskuntavaalit olivat harvinaisen kiinnostavat, ja samaa voi sanoa Åbo Akademin ja Vaalitutkimuskonsortion tuoreista vaalitutkimuksista. Ne antavat selviä vastauksia kutkuttamaan jääneisiin kysymyksiin: mihin keskusta kadotti äänestäjänsä, ketkä äänestivät vaalivoittaja vihreitä, miksi perussuomalaiset pärjäsi niin hyvin. Vaalitutkimukset myös antavat osviittaa, miksi Sdp lopulta rimaa hipoen saavutti ykköspaikan, kirjottaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.
Tällä viikolla on tullut julki kaksi eri eduskuntavaaleihin liittyvää tutkimusta: Kansallisen vaalitutkimuskonsortion Suomalainen äänestäjä sekä Åbo Akademin Voting and Public Opinion in Finland (Äänestäminen ja yleinen mielipide Suomessa). Ensin mainittu on kolmen yliopiston, Helsingin yliopiston,Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin valtiotieteilijöiden perustama tutkimuselin.
Huhtikuun vaalien jälkeen on nyt ensi kertaa tarjolla syvällisempää tietoa siitä, miksi vaalit menivät niin kuin menivät.
Vanhemmat ikäluokat kolmikon turvana
Aloitetaan keskustasta. Vaikka viimeksi kuluneet neljä vuotta ovat olleet Suomelle hyvää aikaa, keskustalle hallitusvuodet olivat raskaat. Puolueen identiteetti hajosi niin pieniksi pirstaleiksi, että kysymys kuuluu, saadaanko palasia enää koskaan yhteen.
Keskusta on maakuntien puolue, ja maakuntien väki on keskimäärin konservatiivisempaa kuin suurten kaupunkien. Vaikuttaa siltä, että keskusta menetti yhteytensä tähän ydinjoukkoon. Suomalainen äänestäjä -vaalitutkimus osoittaa, että keskustan tukijoita lähti joukoittain perussuomalaisten taa – arvatenkin juuri konservatiiveja, jotka kypsyivät puolueen hapuiluun vuoden 2015 turvapaikkakaaoksessa.
Yhteensä äänestäjiä katosi yli 200 000, ja varsinkin nuorempien äänestäjäikäluokkien keskuudessa keskusta kutistui menninkäissarjaan.
18-24-vuotiaiden äänipotista keskusta onnistui keräämään vain 6,4 prosenttia, eikä osuus 25-34-vuotiaiden keskuudessa ollut paljon suurempi: 7,4 prosenttia.
Sama ongelma tosin vaivasi vaaleissa myös Sdp:tä ja kokoomusta, mutta verrattuna edellisiin vaaleihin keskusta menetti paljon enemmän nuorempien ikäluokkien äänestäjiä kuin kaksi muuta perinteistä suurta. Koko tämä kolmikko nojaa tukevasti vanhempien ikäluokkien suosioon, ja niiden suopeuden varaan ne voivat toki laskea myös seuraavissa ja sitä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta entä 2030-luvulla?
Vihreät jyllää nuorimpien keskuudessa, mutta...
Yksi vaalien selkeitä voittajia oli vihreät. Puolueen kannatus kipusi 11,5 prosenttiin, ja se oli tukevasti viidenneksi suurin puolue hönkäillen jo keskustan niskassa.
Vaikka vihreiden kannatus nuorimmissa ikäluokissa on muihin nähden ylivoimaista, - se sai peräti 30,5 prosenttia 18-24-vuotiaiden äänistä – menestyksen yllä on synkkä pilvi. Vihreistä on hyvää vauhtia tulossa lähinnä nuorten naisten puolue. Kaksi kolmesta puolueen kannattajista oli naisia, ja kun ottaa huomioon suuren kannatuksen nuoremmissa ikäluokissa, voi päätellä, että äänipotti juuri nuorilta naisilta on ollut valtava. Sen näköinen on sitten eduskuntaryhmäkin: 17 naista, 3 miestä.
Vihreät tarvitsee väistämättä miesäänestäjiä; muussa tapauksessa kannatuksen kasvun rajat on pian nähty. Mutta millä ihmeellä saada suomalaiset miehet sankoin joukoin innostumaan hiilinieluista, tofusta ja irakilaisten miesten ihmisoikeuksista? Juuri tämäntyyppiset asiat ovat vaalitutkimuksen mukaan lähellä vihreiden kannattajien sydäntä.
Viitsiikö persut pehmentää imagoaan?
Perussuomalaiset oli eduskuntavaalien toiseksi suurin puolue. Jussi Halla-ahon puolue menetti hieman ääniosuuttaan Timo Soinin neljän vuoden takaiseen tulokseen, mutta itse ääniä tuli vähän lisää ja kansanedustajiakin yksi enemmän. Perussuomalaisia on syystä pidetty vaalivoittajana, koska puolue ehti raastavan vaalikauden aikana hajota, ja moni arveli, ettei se tästä tyrmäyksestä enää tokene.
Jos on vihreät etupäässä naisten puolue, perussuomalaiset on sitten miesten, kertoo vaalitutkimus. Kun puolueen koko ääniosuus oli 17,5 prosenttia, kaikista miesten äänistä se sai peräti 22,9 prosentin kannatuksen. Se on enemmän kuin yhdelläkään toisella puolueella.
Perussuomalaiset kaipaisi imagoonsa riikkaslungapoutsalomaista pehmeyttä, mutta kun Slunga-Poutsalo jätti puoluesihteerin paikan tultuaan valituksi eduskuntaan, tilalle tuli mies, Simo Grönroos, joka nimestään huolimatta on kaikkea muuta kuin vihreä.
Vaalitutkimuksen perusteella perussuomalaisilla on puolellaan yksi kiistaton etu kaikkiin muihin puolueisiin nähden. Se pärjää hyvin kaiken ikäisten äänestäjien keskuudessa. Tämän nostaa yhdeksi keskeiseksi tutkimuksen havainnoksi myös kyseisen osion kirjoittanut Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund.
Vihreät kyllä jyllää 18-24-vuotiaiden keskuudessa, mutta tätä vanhemmissa perussuomalaiset on suurin aina 54-vuotiaisiin asti. Vanhimmissa ikäryhmissä Sdp, kokoomus ja keskusta keräävät isoimman potin, mutta niistäkään PS ei ole kovin kaukana.
Ratkaisivatko vanhukset lopulta vaalivoiton?
Vaalitutkimus antaa vihiä myös siitä, miksi Sdp:stä tuli kuin tulikin pääministeripuolue.
Sdp:n profiloituminen ikäihmisten asialla olevana poliittisena voimana näkyy tutkimuksessa harvinaisen selkeästi. Sdp:tä äänestäneet nimesivät vanhustenhoidon ”erittäin tärkeäksi” asiaksi useammin kuin yhdenkään muun puolueen äänestäjät. Prosenttiluku oli 67, kun esimerkiksi kokoomuksen ja vihreiden äänestäjien keskuudessa vanhustenhoito oli suhteellisesti ottaen ei paljon kiinnosta -osastoa.
Sdp osasi mobilisoida äänestäjiä vanhusteemalla, ja yksityisissä hoivakodeissa tapahtuneet laiminlyönnit ja suoranaiset väärinkäytökset olivat demarien kampanjakoneen käsissä ehkä koko vaalien tehokkain ase.
Antti Rinteen vappusataslupauksestakaan ei tässä kohtaa varmaan ollut haittaa. Lupaus on kyllä sittemmin jo syöty. Viimeistään neljän vuoden kuluttua nähdään, onko satasen kuihtuminen kympeiksi eläkeläisäänestäjien mielestä petetty lupaus vai vain kampanjointiin kuuluvaa pikku liioittelua.
Ilkka Ahtiainen
@IlkkaAhtiainen
Kirjoittaja on MTV Uutisten toimituspäällikkö.