Viime kevään eduskuntavaalit olivat harvinaisen kiinnostavat, ja samaa voi sanoa Åbo Akademin ja Vaalitutkimuskonsortion tuoreista vaalitutkimuksista. Ne antavat selviä vastauksia kutkuttamaan jääneisiin kysymyksiin: mihin keskusta kadotti äänestäjänsä, ketkä äänestivät vaalivoittaja vihreitä, miksi perussuomalaiset pärjäsi niin hyvin. Vaalitutkimukset myös antavat osviittaa, miksi Sdp lopulta rimaa hipoen saavutti ykköspaikan, kirjottaa MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen.
Tällä viikolla on tullut julki kaksi eri eduskuntavaaleihin liittyvää tutkimusta: Kansallisen vaalitutkimuskonsortion Suomalainen äänestäjä sekä Åbo Akademin Voting and Public Opinion in Finland (Äänestäminen ja yleinen mielipide Suomessa). Ensin mainittu on kolmen yliopiston, Helsingin yliopiston,Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin valtiotieteilijöiden perustama tutkimuselin.
Huhtikuun vaalien jälkeen on nyt ensi kertaa tarjolla syvällisempää tietoa siitä, miksi vaalit menivät niin kuin menivät.
Vanhemmat ikäluokat kolmikon turvana
Aloitetaan keskustasta. Vaikka viimeksi kuluneet neljä vuotta ovat olleet Suomelle hyvää aikaa, keskustalle hallitusvuodet olivat raskaat. Puolueen identiteetti hajosi niin pieniksi pirstaleiksi, että kysymys kuuluu, saadaanko palasia enää koskaan yhteen.
Keskusta on maakuntien puolue, ja maakuntien väki on keskimäärin konservatiivisempaa kuin suurten kaupunkien. Vaikuttaa siltä, että keskusta menetti yhteytensä tähän ydinjoukkoon. Suomalainen äänestäjä -vaalitutkimus osoittaa, että keskustan tukijoita lähti joukoittain perussuomalaisten taa – arvatenkin juuri konservatiiveja, jotka kypsyivät puolueen hapuiluun vuoden 2015 turvapaikkakaaoksessa.
Yhteensä äänestäjiä katosi yli 200 000, ja varsinkin nuorempien äänestäjäikäluokkien keskuudessa keskusta kutistui menninkäissarjaan.
