Päänsäryn hoitamisessa on usein tärkeää hahmottaa, mistä särky johtuu, jotta ei päädy hoitamaan ainoastaan oireita.
Päänsärky on useimmiten harmiton ja itsestään ohimenevä vaiva. Yleisesti ottaen se voi olla merkki siitä, että nyt pitäisi hieman hellittää ja jo pelkkä lepo voi tehdä tehtävänsä.
Toisinaan särky on kuitenkin itsepintaisempaa ja oireiden helpottamiseksi saattaa kaivata jonkinlaista kivunlievitystä.
Tehokkaimman hoitokeinon löytääkseen voi olla kuitenkin hyvä tietää, mikä säryn aiheuttaa.
– On eri asia hoitaa lihasjännityksen aiheuttamaa päänsärkyä kuin aivokasvaimen aiheuttamaa aivopaineen nousun aiheuttamaa päänsärkyä, Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Ahtola toteaa selventäen skaalan ääripäitä.
Ahtola selvensi MTV Uutisten pyynnöstä erilaisia syitä päänsäryn taustalla sekä erilaisten hoitokeinojen toimivuutta.
Lue myös: Särkylääkkeiden yllättävät vaarat – näistä ostajan kannattaa olla tietoinen
Yleisimmät syyt päänsärylle
Toistuville päänsäryille yleisimmät syyt ovat Ahtolan mukaan jännityspäänsärky sekä migreeni.
Kahdessa kolmasosassa tapauksista syypäänä on juuri jännityspäänsärky, joka voi johtua joko lihasjännityksestä tai henkisestä jännittyneisyydestä.
– Monesti ne ovat myös yhteydessä toisiinsa. Moni sanoo, että on työstressiä tai muuta kuormitusta elämässä ja sitten ovat lihakset ihan kireinä ja päätä särkee, Ahtola kertoo.
Jännityspääsäryn hoitamisessa lääkkeettömät vaihtoehdot ovat Ahtolan mukaan parhaita.
– Kevyt liikunta, lihasten jumppa ja ylipäätään rentoutus helpottavat monesti oireita.
Kannattaa myös tarkastaa, että esimerkiksi työ- ja uniergonomia ovat kohdillaan, ettei lihasjännitys johdu esimerkiksi huonosta työasennosta tai kehnosta patjasta ja tyynystä.
Jos lihasjännitykseen liittyvä päänsärky on jatkunut jo pidempään, kannattaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle, joka voi lähteä kartoittamaan ongelman syytä.
Lue myös: Migreeniin saattaa löytyä edullinen ja yllättävä apu – tutkijat: "Kokeilemisen arvoinen juttu"
Migreeni ja elintapojen aiheuttamat päänsäryt
Jos jännityspäänsäryt pitävät yleisimpien päänsärkyjen aiheuttajien ykkössijaa, hyvänä kakkosena seuraa migreeni, joka kattaa toistuvista päänsärkytapauksista noin 15 prosenttia.
Migreenikohtausta edeltävät usein auramaiset esioireet, joiden jälkeen alkava migreenipäänsärky on yleensä sykkivää ja useimmiten toispuoleista.
Ahtolan mukaan suuri osa migreeniä sairastavista on riippuvaisia kivunlievityksessä hyvästä lääkityksestä.
– Toki migreenin aiheuttamassa päänsäryssäkin auttaa, että menee jonnekin pimeään ja viileään huoneeseen ja yrittää saada nukuttua.
Osan päänsäryistä pystyisi taas välttämään käytännössä elintapojen muutoksella.
Jos päänsärky vaikuttaa olevan hyvin yleistä, muttet keksi sille varsinaista syytä, saatat nukkua liian vähän.
Ahtola listaa yleiseksi päänsäryn syyksi myös epäsäännöllisen ruokailurytmin sekä nestevajauksen.
– Jos huomaa, ettei työpäivän aikana juo mitään, eikä tarvitse käydä kertaakaan pissalla, se on aika selkeä merkki siitä, ettei juo riittävästi. Monella on myös tapana, että työpäivän aikana tulee syötyä todella huonosti tai epäsäännöllisesti, ja sekin voi aiheuttaa päänsärkyä.
Juotko tarpeeksi vettä? Tällä nipistystestillä selvität, kärsitkö nestehukasta. Juttu jatkuu videon alla.
0:30
Särkylääkkeiden aiheuttama päänsärky
Hieman paradoksaalisesti, myös särkylääkkeet voivat aiheuttaa päänsärkyä.
– Jos särkylääkkeitä käyttää päivittäin pidemmän aikaa, saattaa olla, että kehittyy päänsärky pelkästään siitä, että on vähän aikaa ilman särkylääkettä, Ahtola kertoo.
Ahtola selittää, että jatkuva särkylääkkeiden otto muuttaa kipuja välittävän hermojärjestelmän toimintaa aivoissa ja kun elimistössä ei ole enää kipulääkettä, kipu alkaa itsestään uudelleen.
Päänsärky on verrattavissa esimerkiksi siihen, jos yrittää lopettaa runsaan kahvinjuonnin.
– Myös toleranssi kasvaa. Sama kipulääke ei välttämättä enää autakaan.
Käytännössä ainoa tapa katkaista "vieroitusoireet" särkylääkkeistä on lopettaa niiden käyttäminen.
– Se auttaa aina, mutta siihen saattaa mennä viikkoja tai joskus jopa kuukausiakin riippuen siitä, kuinka kauan kipulääkkeitä on käyttänyt.
Kipulääkkeiden käytön voi lopettaa joko kerralla tai vähentää niiden popsimista asteittain.
– Jatkuvaa kipulääkkeen syömistä olisi hyvä välttää, jollei siihen ole mitään erityistä perustetta.
Lue myös: Haetko helpotusta darraan lääkkeistä? Lääkäri kertoo, mitä ei tulisi käyttää ja mistä voi olla hyötyä
Apua akupainannasta?
Tietynlaisena "luonnollisena apuna" kuulee usein puhuttavan, että päänsärkyä helpottaisi se, jos painaa kädestä peukalon ja etusormen välistä.
Vaikutuksen sanotaan perustuvan akupainantaan.
Mitään todisteita tai näyttöä niksin kiistattomasta toimivuudesta ei kuitenkaan ole, eikä akupainannan tehoa olla ylipäätään pystytty tieteellisesti todistamaan.
– Voisin kuvitella, että jos kyseessä on ohi menevä päänsärky, joka saattaa mennä ihan itsestäänkin ohi, akupisteen painelu helpottaa säryn tuntemusta ikään kuin huomion siirtona, Ahtola pohtii.
Vaikka päänsärky olisi siis helpottanut aivan itsekseen, tilanne on helppo tulkita niin, että juuri akupisteen painaminen olisi vaikuttanut asiaan.
Ahtola ei kuitenkaan suosittele vaikeiden päänsärkyjen tapauksissa turvautumaan kyseiseen niksiin.
Hyvä paha särkylääke
Särkylääke auttaa Ahtolan mukaan useimpiin päänsärkyihin – jopa jännityspäänsärkyyn, johon yleisesti ottaen suositellaan kivunlievitykseen esimerkiksi kevyttä liikuntaa ja rentoutusta.
– Särkylääke ei vie kuitenkaan itse pohjasyytä pois, jolloin särky tulee herkästi vain uudelleen, jos lääkitsee pelkkää särkyä, Ahtola toteaa.
Henkilö saattaakin tällöin helposti päätyä syömään kipulääkettä tarpeettoman pitkään, jolloin myös kipulääkkeiden haittavaikutukset nousevat esiin ja todennäköisyys särkylääkkeiden aiheuttamaan päänsärkyyn suurenee.
– Jos on kyse hyvänlaatuisesta päänsärystä, niin useimmiten särkylääke auttaa päänsärkyyn. Totta kai se hieman riippuu siitä, että mitä lääkettä syö ja millä annoksella.
Kun kyse ei enää olekaan hyvälaatuisesta päänsärystä, vaan esimerkiksi kallonsisäisestä paineen kohoamisesta, aivokalvotulehduksesta tai vaikkapa kolmoishermosärystä, pelkillä särkylääkkeillä ei pötkitä Ahtolan mukaan kovinkaan pitkälle.
Artikkelin alusta löytyvällä videolla neurologi kertoo tarkemmin, milloin päänsärystä tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin.
Lue myös: Näitä vitamiineja ei kannata ottaa heti aamulla
Lue myös: Anne löysi raudanpuutteesta selityksen omille ja lastensa oireille – "Kolme vuotta piinanneet oireet helpottivat kuin silmänräpäyksessä"
Katso myös: Tiesitkö? "Aivotärähdys" on oikeasti aivovamma! Lievästä aivovammasta käytetään arkikielessä usein nimeä "aivotärähdys".
0:57