Lähes jokaisen päätä särkee joskus. On hyvä tunnistaa erilaiset päänsärkytyypit, sillä niiden syyt ja hoitokeinot vaihtelevat.
Jos päänsärky on lievää tai sille on krapulan kaltainen selvä syy, tilanne yleensä lievittyy nopeasti itsestään tai parasetamolin tai tulehduskipulääkkeen avulla. Aina päänsärkyyn ei kuitenkaan auta aika eikä tavallinen särkylääke. Sopiiko oma kipusi johonkin alla olevista kuvauksista?
Toispuoleinen päänsärky
Jos päätä kivistää vain toiselta puolelta ja särky on jyskyttävää tai tykyttävää, on kyseessä todennäköisesti migreeni. Tällöin särkyyn voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä.
Migreenin hoidoksi auttavat migreenilääkkeet ja lepo. Lääkettä kannattaa ottaa heti kohtauksen alussa riittävän suuri annos. Itsehoitoon kuuluu myös ärsyttävien tekijöiden välttäminen.
Puristava tai kiristävä särky
”Vannemaiseksi” tai ”pantamaiseksi” luonnehdittava särky on todennäköisesti jännityspäänsärkyä. Tämä yleisin päänsäryn muoto tuntuu usein ohimoilla, päälaella ja takaraivolla. Kipu tyypillisesti pahenee päivän edetessä. Taustalla voi olla sekä niska-hartiaseudun jännitystä että henkistä kuormitusta.
Jännityspäänsärkyä voi estää ja hoitaa esimerkiksi liikkumalla oman kunnon mukaisesti. Joogan ja pilateksen tyyppiset lajit sekä vahvistavat vartalon syviä lihaksia että rentouttavat mieltä ja kehoa. Särkylääkkeitä voi käyttää lyhytaikaisesti. Jos jännityspäänsärky on päivittäistä, säännöllinen särkylääkkeiden käyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn, jolloin ajaudutaan ojasta allikkoon.
