"Onko terveydenhuollon työntekijä moderni orja?" – uupunut lääkäri avautuu mielivaltaiselta tuntuvasta loma- ja työtilanteesta

Valmiuslain lavea tulkinta närkästyttää lääkäreitä ja terveydenhoitajia 1:12

Lääkäriliitto sekä terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy kritisoivat valmiuslain laveaa tulkintaa sosiaali- ja terveysalan osalta. Kysymyksiä herättää myös se, onko valmiuslain jatkaminen sote-alan kannalta edes tarpeen. 

Koronaviruksen myötä Suomessa astui voimaan valmiuslaki, jolla on pyritty turvaamaan väestön terveys pandemian aikana. Valmiuslain vaikutukset ovat näkyneet etenkin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien arjessa. 

Etelä-Suomessa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä lääkäri ihmettelee MTV Uutisille, miten valmiuslakia edelleen hyödynnetään, vaikka tilanne ei sitä vaatisi. 

– Yksikössämme ei ole ollut ainuttakaan koronapositiivista, muutama epäilty, mutta ne ovat jääneet negatiiviseksi. Tästä huolimatta työtehtäviä ja työaikoja on muuteltu useampaan kertaan ja lomia on siirretty, nimettömänä pysyttelevä lääkäri kertoo. 

Tulevaa kesälomakautta odotetaan lääkärin mukaan työyhteisössä epävarmoina, sillä lomaa saa hakea vasta viikkoa ennen, ja työntekijöiden tulee huomioida, että loma voidaan keskeyttää koronavirustilanteen pahentuessa. 

Kevään aikana nopeasti tehdyt muutokset työnkuvassa ja lisääntyneet työvuorot ovat vaatineet lääkärin mukaan veronsa. 

– Onko terveydenhuollon työntekijä pandemian varjoissa moderni orja? lääkäri kysyy. 

Lue tämän jutun lopusta lääkärin koko avautuminen työtilanteesta terveydenhuollossa.

Oliko valmiuslain jatkamiselle välttämätön tarve? 

Tehyn oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen hämmästelee, mikä on se välttämätön syy, jotta valmiuslakia sotealan osalta jatketaan edelleen.  

– Koronavirustilanne oli huhtikuussa aivan eri kuin mitä se on nyt toukokuussa. Tehohoidossa on huomattavasti vähemmän potilaita tällä hetkellä, Tiainen toteaa. 

Maanantaihin mennessä Suomessa oli ilmoitettu 104 ihmisen olevan sairaalahoidossa, josta 18 kerrotaan saavan tehohoitoa. Tehohoitoa vaativista potilaista 14 on Uudellamaalla. 

– Mikä on se välttämättömyys, joka oikeuttaa näiden rajoitusten ylläpitämistä Uudenmaan ulkopuolella? Pitäisi käydä asiallista keskustelua, täyttyykö tämä vaatimus edes Uudellamaalla, Tiainen pohtii. 

Epäkohtia on tullut jo esiin 

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoo MTV Uutisille tapauksista, joissa kunnallisten lääkäreiden irtisanomisaikoja on pidennetty ilman, että koronavirustilanteella olisi ollut varsinaista syytä asiaan tai pidennys itsessään olisi ollut välttämätön. 

– Meille on tullut ilmoituksia, että irtisanomisaikoja on pidennetty niidenkin lääkäreiden osalta, jotka eivät hoida koronapotilaita. 

Lindholm mainitsee, että osassa tapauksia ongelma liittyy siihen, että kesälomaa on myönnetty mahdollisimman vähän, koska työnantajat varautuvat koronaviruspandemian rajuun leviämiseen.  

– Aika paljon on ollut myös sitä, että lomat ilmoitetaan kahden viikon ilmoitusajalla, vaikka se ei ole alan virka- ja työehtosopimuksen pääsääntö. 

Lääkäriliitto katsookin, että virka- ja työehtosopimuksessa sovituista asioista voidaan toki poiketa äärimmäisessä hädässä, mutta tällä hetkellä työnantaja pystyy tulkitsemaan tilannetta valmiuslain avulla liian laveasti. 

Sairaanhoitajien osalta myös vuosilomiin on Tiaisen mukaan ilmennyt epäkohtia. Tehyn tiedossa on tapauksia, joissa vuosilomia on jätetty vahvistamatta vedoten valmiuslakiin. 

– Tilanne on mennyt väärinpäin. Lomat tulisi ensin vahvistaa ja vasta tarvittaessa perua, jos koronatilanne pahenee, Tiainen perustelee. 

Samaa mieltä Tiaisen kanssa koronan aiheuttamasta tilanteesta on myös MTV Uutisille avautuva lääkäri. Näin hän kirjoittaa:

Kevät toi pandemian ja muutoksia työelämään. Terveydenhuoltoalalla työskenteleville poikkeustila ja siihen liittyvä lainsäädäntö ovat antaneet työnantajalle paljon enemmän valtaa kuin normaaliolosuhteissa.

Työtehtäviä on saanut muuttaa, työpistettä siirtää, työaikaa muuttaa ja lomia perua. Nämä kaikki ovat pandemian vuoksi tärkeitä asioita ja tavoitteena on ollut taata terveydenhuollon riittävä toiminta.

Pandemian alkuvaiheessa ei todellakaan mietitty kesälomia, vaan jännitettiin, miten pandemia etenee ja kuinka paljon potilaita olisi hoidettavana. Jännitettiin myös oman ja läheisten terveyden puolesta.

Yksikössämme ei ole ollut ainuttakaan koronapositiivista. On ollut muutama epäilty, mutta ne ovat jääneet negatiiviseksi. Tästä huolimatta työtehtäviä ja työaikoja on muuteltu useampaan kertaan ja lomia on siirretty. 

Nyt kevät alkaa lähestyä loppuaan ja kesäloma-aika on edessä. Koululaistemme kesälomat ovat alkamassa.

Lapsiperheessä lomakausi suunnitellaan hyvissä ajoin huomioiden vanhempien lomat, isovanhempien mahdollisuudet hoitaa lapsia ja kesäleirien ajankohdat. Vielä toissa viikolla emme tienneet kuinka kesäloma järjestyy; järjestetäänkö leirejä, missä muodossa ja mahtuvatko lapsemme leireille.

Lasten hoito on aiheuttanut päänvaivaa, koska isovanhempia on kehotettu välttämään lastenlastensa tapaamisia. Lisäksi lomasuunnitelmat, mökkivaraukset ja muu irtiottoarjesta vaativat suunnitelmia.

Tilanteen pitkittyessä yksikkömme työntekijöiden keskuudessa alkaa esiintyä väsymystä ja kesälomia todella odotellaan. Vuosiloma on tarkoitettu akkujen lataamiseen. Yksikössämme on edelleen ohjeena, että lomia saa hakea vasta viikkoa niitä ennen ja meidän pitää huomioida lomallamme, että se voidaan keskeyttää.

Asia on ymmärrettävä tilanteessa, jossa on todellinen työvoimapula pandemian vuoksi. Mutta mitä todellisuus on? Mikä on sellainen syy, että loma perutaan?

Onko lomalle lähdettävä siten, että hetkellä millä hyvänsä puhelin voi soida? Koko kevään on saanut vaihdella työnkuvia, on lisätty työvuoroja lyhyillä, jopa alle viikon varoitusajoilla, ja tätä voi kestää jopa vuoden parin ajan.

Tehdäänkö nyt varmuuden vuoksi muutoksia sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei tarvitse tehdä? Onko terveydenhuollon työntekijä pandemian varjoissa moderni orja?

Lue myös:

    Uusimmat