Lääkäriliitto sekä terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy kritisoivat valmiuslain laveaa tulkintaa sosiaali- ja terveysalan osalta. Kysymyksiä herättää myös se, onko valmiuslain jatkaminen sote-alan kannalta edes tarpeen.
Koronaviruksen myötä Suomessa astui voimaan valmiuslaki, jolla on pyritty turvaamaan väestön terveys pandemian aikana. Valmiuslain vaikutukset ovat näkyneet etenkin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien arjessa.
Etelä-Suomessa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä lääkäri ihmettelee MTV Uutisille, miten valmiuslakia edelleen hyödynnetään, vaikka tilanne ei sitä vaatisi.
– Yksikössämme ei ole ollut ainuttakaan koronapositiivista, muutama epäilty, mutta ne ovat jääneet negatiiviseksi. Tästä huolimatta työtehtäviä ja työaikoja on muuteltu useampaan kertaan ja lomia on siirretty, nimettömänä pysyttelevä lääkäri kertoo.
Lue myös: "Hoitajat ovat täysin raivoissaan" – järjestöpomo kertoo, miksi koronakriisin kurmuuttamat työntekijät tahtovat bonuksensa
Tulevaa kesälomakautta odotetaan lääkärin mukaan työyhteisössä epävarmoina, sillä lomaa saa hakea vasta viikkoa ennen, ja työntekijöiden tulee huomioida, että loma voidaan keskeyttää koronavirustilanteen pahentuessa.
Kevään aikana nopeasti tehdyt muutokset työnkuvassa ja lisääntyneet työvuorot ovat vaatineet lääkärin mukaan veronsa.
– Onko terveydenhuollon työntekijä pandemian varjoissa moderni orja? lääkäri kysyy.