SuPerin ja Tehyn mukaan työnantajat käyttivät koronakevään aikana väärin valmiuslakia. Liittojen tietoon on tullut ilmi työnantajien laveita tulkintoja, joissa esimerkiksi lomia on peruttu ja pätkitty varmuuden vuoksi.
Valmiuslain tarkoitus oli turvata työvoiman saanti akuutissa koronatilanteessa, jos sopiminen ei ratkaise asiaa. Tehy ja Super vaativat valmiuslain aukkojen pikaista korjaamista, jotta työntekijän oikeudet suojattaisiin. Liittojen mukaan ylilyötejä on tapahtunyt terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työtekijöiden kohdalla.
Lue myös: Tehy kanteli oikeusasiamiehelle valmiuslain väärinkäytöstä Turussa – työntekijät työnantajan armoilla
Suomessa koronan etulinjassa töitä tehneet hoitajat eivät saaneet poikkeusoloissa toivomaansa palkankorotusta. Sen sijaan sijaan kesälomia on leikattu pätkiin ja niitä on myönnetty viime tingassa.
– Vuosilomien vahvistamisen nihkeys on johtunut siitä, että alalla on iso resurssi siis työvoimapula eli on paikattu tätä normaalia joka kesäistä työvoimapulaa näillä valmiuslain määräyksillä, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja.
Väärinkäytöksistä on tullut tietoa myös Superille.
– Toisissa paikoissa kyllä. Ihan räikeimmät on se, kun ei ole missään lähimaillakaan koronaa ja koko henkilöstöltä pantataan kesälomaa. Sehän on todella väärinkäytös, toteaa Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
Tehyn Rapinojan mukaan työtekijä on täysin työnantajan armoilla valmiuslaissa.
– Valmislaki ei sisältänyt minkäänlaista oikeussuojakeinoa näille poikkeusmääräysten käytölle eli käytännössä työtekijät on joutuneet tyytymään työnantajan tulkintaan, kun vuosiloma on peruttu tai irtisanomisaikaa on pidennetty tai ylityöhön on määrätty. Työpaikalla voi olla tilanne sellainen, että ei ole ollut näkyvillä pandemiasta johtuvaa työvoiman tarvetta, toteaa Rapinoja.
"Kärpästä ammuttiin tykillä Oulussa"
Tulkintaepäselvyyksiä on Tehyn mukaan ollut esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa on ollut kevään aikana vain 24 koronatapausta. Koronapotilaita turvaavaan henkilöstöön on määrätty kuitenkin jopa pari tuhatta henkeä.
Sairaanhoitopiiri on pätkinyt ja perunut kymmeniä vuosilomia ja perunut joitakin lomarahavapaita ja eläkkeelle jäävien irtisanomisaikoja on pidennetty.
– Työnantaja on myöntänyt virheitään ja sen, että ehkä menty liian pitkälle. Tietyllä tavalla ammutaan tykillä kärpästä ennenkuin se asia on adgendalla. Olen huolissani työntekijöiden jaksamisesta, jos toinen aalto tulee syksyllä, pamauttaa Tehyn luottamusmies Juha Honkakoski.
Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtajana keväällä toiminut Juha Jääskeläinen sanoo muutosten perustuneen valmiuslakiin sekä kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen KVTES:iin
– Me varauduimme huomattavasti suurempaan potilasmäärään, mikä käytännössä toteutui. Meillä oli tarve varmistaa koronapotilaiden hoidon valmius. Joitakin virheitä on tapahtunut, myöntää Jääskeläinen Oulusta.
Laki pitää korjata
Tehy ja Super vaativatkin valmiuslain aukkojen pikaista korjaamista, koska edes aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiset eivät ota tapauksia tutkittavaksi. Työntekijällä ei ole mitään mahdollisuuttaa saada korvausta lomanperuutuksesta aiheutuneista kuluista kuten mökkivarauksesta, jota hän ei ole voinut käyttää.
Tehyn mukaan heillä on tiedossa myös tapaus, jossa työntekijä menetti uuden työpaikan, koska työantaja pidensi irtisanomisaikaa. Pidennys voi muuttaa irtisanomisajan kahdesta viikosta jopa neljään kuukauteen.
Tehy on tehnyt valmiuslain ylityötulkinnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.