Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö kertoo, että Husin hoitohenkilöstö odottaa joulunpyhiä jopa pelonsekaisin tuntein.
Vaikka päivittäiset tartuntamäärät ovat olleet jo jonkin aikaan laskussa, muilla mittareilla Suomen tautitilanne on mennyt huonompaan suuntaan,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaalahoitoa saa tällä hetkellä yli 270 suomalaista. Koronaviruksesta johtuvien kuolemien määrä on kääntynyt nousuun: Keskimäärin noin neljä henkilöä menehtyy koronavirukseen vuorokauden aikana.
Sairaalahoidon tarve sekä kuolemien määrä tulee viiveellä. Jo joulukuun alussa uumoiltiin, että sairaalahoidossa nähdään piikki joulun aikaan.
Millaisissa tunnelmissa hoitohenkilöstö odottaa joulua?
– Kyllä siellä kauhunsekaisella tunteella odotetaan, se on valitettava tosiasia, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Osa hoitajista pääsee jouluna ansaituille jouluvapaille, mutta Kirvesniemen mukaan hoitajat ovat todella työllistettyjä joulunpyhinä.
– Olemme saaneet Tehyyn paljon huolestuneita – jopa itkuisia – puheluita siitä, miten hoitajat jaksavat tämän joulun ajan ja korona-ajan, hän jatkaa.
Lue myös: Sairaanhoitajaliitto perää koronapaineen alla murtuville hoitajille erillistä reilua korvausta – "En usko, että olisivat muutamasta satasesta mielissään"
Miksi Suomessa hoitohenkilöstö väsyy?
Suomen koronastrategiaa on kehuttu maailmalla. Esimerkiksi CNN on suitsinut Suomen tapaa hoitaa koronakriisiä. Siitä huolimatta kentältä viestitään, että työntekijät ovat jaksamisensa äärirajoilla.
Kirvesniemen mukaan yhtälö on seurausta useita kuukausia kestäneestä kuormituksesta. Keväällä Suomessa julistettiin poikkeusolot ja valmiuslaki otettiin käyttöön.
Näin ollen myös ne, jotka olivat ehtineet vaihtaa alaa, määrättiin tarvittaessa hoitotyöhön.
Eri osastojen hoitajia koulutettiin pikaisella aikataululla koronapotilaiden hoitoon ja ei-kiireellistä hoitoa lykättiin tuonnemmaksi.
– Nyt tätä valmiuslain jälkeen ja syksyllä on ryhdytty kuromaan umpeen, Kirvesniemi havainnollistaa työn määrää.
– Hoitajat ovat tehneet ylitöitä keväästä lähtien jatkuvalla syötöllä, hän jatkaa.
Lue myös: Hus korotti työntekijöiden korvauksia joulun ajalta – mutta riittääkö se? Tehy: ”Työnantajalla ei ollut aitoa halua maksaa enempää”
Eturintamassa arviolta 25 000 hoitajaa
Tehyn arvion mukaan niin sanotusti koronaepidemian eturintamassa on työskennellyt kaikkiaan 25 000 hoitajaa Suomessa.
Eturintamassa työskentelevien luetteloiminen on Kirvesnimen mukaan mahdotonta, sillä eturintamaa pitelee pystyssä useissa tehtävissä ja toimialoilla työskenteleviä.
– Se on täysin mahdollista rajata, sillä jokaisessa sairaalassa tiedetään, ketkä tähän niin sanottuun eturintamaan kuuluvat ja heidät on myös mahdollista palkita.
Lue myös: Uupuneet sairaanhoitajat: Töihin velvoittanutta valmiuslakia ei olisi tarvinnut ottaa keväällä käyttöön: "Ratkaisuja muilla keinoilla kuin pakolla"
Miksi juuri hoitajat ansaitsevat koronalisän?
Sosiaali- ja terveysala ei suinkaan ole ainut ala, jossa työskennellään ympäristöissä, joissa koronavirus voi helposti levitä.
Eri aloilta onkin viestitty, miksi niin sanottu koronalisä kuuluisi vain hoitajille, kun esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetus- ja kaupanalan työntekijät ovat olleet viime kuukausien ajan työskennelleet tartunta-alttiissa ympäristössä.
– Toki mielelläni soisin ihan kaikille koronakorvauksen, mutta jos meidän jollakin tavalla lähteä rajaamaan eikä rahaa ole rajattomasti, mielestäni silloin ehdottomasti korvauksia pitäisi maksaa niille, joihin kohdistettiin valmiuslaki viime keväänä.
Kirvesniemi huomauttaa, että valmiuslailla puututtiin hoitoalalla työskentelevien perusoikeuksiin.
– Heitä kohdeltiin eri tavalla kuin muita: Heitä määrättiin ylitöihin, heidän vuosilomiaan peruttiin ja heillä ei ollut mahdollisuutta muun muassa irtisanoutua työtehtävistään.
Lue myös: Toimittajan kommentti: Sairaan hyvä hoitaja – olin teho-osastolla töissä, kunnes minulle riitti ja irtisanouduin
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.