Onko suomalaisten huono kunto uhka maan turvallisuudelle? Näin vastaa Puolustusvoimat: "Olemme huolissamme"

Sisäministeriö julkaisi torstaina kansallisen riskiarvion, johon on koostettu eri näkemyksiä uhista Suomen elintärkeille toiminnoille nyt ja tulevaisuudessa.

Yhtenä yksityiskohtana raportissa on nostettu esille suomalaisten "heikko fyysinen toimintakyky". Arviossa lukee, että asialla on "suoria negatiivisia vaikutuksia myös sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyihin".

Soitto Puolustusvoimille selventää, että jos asiaa ei pidetä juuri päivänpolttavana uhkana, niin siitä ollaan vähintään huolestuneita.

– Toistaiseksi meillä ei ole ollut ongelmaa sijoittaa varusmiehiä reservin ajan tehtäviin. Siinä mielessä se ei ole uhka, mutta kuten muutkin suomalaiset, olemme huolissamme tässä fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneesta laskusta, kertoo liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosastolta.

– Lausunto on mielenkiintoinen, ja tässä on ennustettu ehkä tulevaa. Paljon toimenpiteitä on jo tehty, koska ilmiö on havaittu.

Varusmiehet pulskistuivat 90-luvulla

Vuodet 1975–2017 kattavat varusmiesten kuntotilastot paljastavat, että viime vuosikymmeninä varusmiesten kunto on huonontunut ja keskipaino noussut.

Liikuntasuunnittelijan mukaan voimakkain lasku varusmiesten keskimääräisessä kunnossa on ajoitettu 1990-luvulle aina 2000-luvun taitteeseen. Voimakkain keskipainon nousu ajoittuu myös 1990-luvulle. Sittemmin käyrät ovat tasaantuneet, mutta laskua kunnossa ja nousua painossa on yhä.

– 1990-luvulla ehkä istuminen ja passiivisuus on lisääntynyt jollain tapaa, kun ruutuaikaa esimerkiksi tietokoneella alkoi tulla aiempaa enemmän. Liikunta-aktiivisuus tavallisessa arjessa on voinut myös vähentyä, pohtii Pihlainen syitä taitekohdalle.

Lue myös: Nämä ovat suurimmat riskit Suomen turvallisuudelle vuonna 2019: Eripuraa kylvävät trollit, riippuvaisuus teknologiasta ja rikoksiin johtava syrjäytyminen

Heikko kunto lisää syrjäytymistä

Sisäministeriön riskiarviossa suomalaisten fyysinen toimintakyky on ollut laskussa jo 1970-luvulta lähtien. Jos trendi jatkuu samansuuntaisena, raportti esittää huonokuntoisuuden lisäävän syrjäytymisriskiä, heikentävän työn tuottavuutta ja lisäävän sairaanhoidon kustannuksia.

Puolustusvoimat näkee tilanteessa yhteiskunnallisen roolinsa, ja organisaatiossa pyritäänkin siihen, että nuoria kyettäisiin kannustamaan liikuntaan jo ennen palvelukseen astumista sekä sen aikana.

Pihlaisen mukaan varusmiespalveluksen fyysisen koulutuksen sisältöä kehitetään jatkuvasti paremmaksi. Lisäksi kutsuntaikäisille on markkinoitu älypuhelinsovelluksena toimivaa MarsMars-liikuntapalvelua, jonka avulla voi aloittaa ”kuntokuurin” jo ennen varusmiespalvelusta.

– Tiedetään, että varusmiespalveluksen aikana eniten kuntoaan ja terveyttään parantavat sellaiset, joiden lähtötilanne on ollut heikko lihaskunnon ja kehonpainon osalta. Yli kymmenen vuoden tilastoaineiston perusteella voidaan sanoa, että palvelus kehittää kestävyyskuntoa keskimäärin yli 5 prosenttia ja lihaskestävyyden osalta jopa 20-30 prosenttia, hän kertoo.

Liikunnan ei toivota loppuvan kotiutumispäivään, vaan säilyvän mukana arjessa reservissäkin. Palvelua kehitetään jatkossa myös reserviläisten tarpeisiin. Helmikuun lopussa käynnistyy myös uusi Puolustusvoimien tukema hanke, jossa luodaan reserviläisille kuntotestauspalveluverkosto. Tavoitteena on kehittää reserviläisten fyysistä kuntoa ja lisätä aktiivisuutta.

Lue myös: Varusmiesten kunto heikentynyt rajusti 30 vuodessa – "Huolestuttavaa yhteiskunnan kannalta"