Saunomiseen rakastunut amerikkalaistutkija selvitti löylyjen terveyshyödyt – näitä tuloksia kelpaa suomalaisen lukea

Monitieteellisessä Experimental Gerontology -julkaisussa ilmestynyt tutkimuskatsaus vahvistaa, että saunominen on todella hyväksi terveydelle. Yhteenvedossaan tutkijat toteavat, että saunoessa elimistössä tapahtuu samantapaisia muutoksia kuin liikkuessa.

Saunassa hiki virtaa ja pulssi kiihtyy. Tällainen pieni stressitila on sopivina annoksina hyväksi terveydelle. Säännöllinen saunominen voi suojata sydän- ja verisuonisairauksilta sekä hermostoa rappeuttavilta taudeilta, kuten Alzheimerilta, sekä vähentää kuolleisuutta. Käytännössä saunominen voi siis pidentää elinikää.

Lisäksi löylyt voivat auttaa ylläpitämään lihasmassaa ihmisen ikääntyessä, amerikkalaistutkijat esittävät. Säännöllinen saunominen on yhdistetty myös matalampiin tulehdusarvoihin.

Tutkijoista toinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Rhonda Patrick kertoo New York Postille löytäneensä saunan opiskeluaikoinaan. Patrick huomasi, että löylyt vaikuttivat hänen mielialaansa ja helpottivat stressin sekä ahdistuksen käsittelyä. Tätä nykyä hän saunoo kotonaan jopa neljästi viikossa. Tutkijan mukaan saunoa pitäisi vähintään kahdesti viikossa, mikäli mielii saada löylyistä terveyshyötyjä. Ja niitä piisaa.

Lue myös: Polttaa kaloreita, suojaa lihomiselta ja ehkäisee diabetesta – näin aktivoit elimistösi ruskeaa rasvaa

Saunominen ja verenpaine

Saunassa ihon verisuonet laajenevat ja verenkierto lisääntyy. Useimmissa tutkimuksissa saunomisen on huomattu laskevan verenpainetta, mutta yksilölliset erot ovat suuria, Terveyskirjasto huomauttaa.

Eräässä suomalaistutkimuksessa selvisi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla keski-ikäisillä miehillä on pienempi riski sairastua verenpainetautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Varsinaiseksi verenpainetaudin hoidoksi saunomisesta ei kuitenkaan ole eikä saunominen korvaa esimerkiksi liikuntaa. Verenpainelääkkeitä käyttävien kannattaa olla saunoessaan varovaisia, sillä yhteisvaikutukset lämmön kanssa voivat olla terveydelle haitallisia.

Verenpaineen lasku voi aiheuttaa aivojen hapenpuutetta, mistä saattaa seurata pyörtyminen. Hikoilu ja verenpainelääkkeet pahentavat tilannetta. Lauteilla iskevä paha olo, näkökentän muutokset ja huojuminen ovat pyörtymistä ennakoivia vaaranmerkkejä, joiden iskiessä on syytä lähteä saunasta ja mennä pitkälleen.

Saunojan on muistettava myös nesteytys – eli siis veden juominen.

Lue myös: Tunnistatko nestehukan oireet? Jano on jo hälytysmerkki

Saunominen ja sydän

Joissain tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että saunominen voi vaikuttaa suotuisasti sydämen vajaatoiminnan oireisiin. Oireiden lievittymisen mekanismia ei tiedetä tarkasti, mutta sillä arvellaan olevan tekemistä verenpaineen alenemisen ja verisuonten seinämän joustavuuden paranemisen kanssa.

Saunominen teettää sydämelle töitä, mutta suomalaisissa tutkimuksissa saunomisen ei ole havaittu lisäävän sydänkuoleman vaaraa. Itse asiassa 4–7 kertaa saunovilla sydänkuoleman riski on puolta pienempi kuin kerran viikossa saunovilla.

Sydänsairaan kannattaa kuitenkin keskustella saunomisen turvallisuudesta lääkärin kanssa.

Sauna ja muistisairaudet

Ahkera löylyjen heittely voi pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin ja dementiaan. Tutkimuksissa on havaittu yhteys säännöllisen saunomisen ja pienentyneen dementian vaaran välillä. Mitä enemmän saunoo, sen parempi se näyttää olevan aivojen terveydelle.

Liikunnan lailla toimiva lämpö edesauttaa uusien hermosolujen kasvua. Saunan suotuisia vaikutuksia aivoterveyteen selittää myös parantunut verenkierto.

Lue myös: 10 varhaista oiretta muistisairaudesta – älä koskaan sivuuta näitä vaaranmerkkejä

Sauna ja mieli

Amerikkalaistutkija Rhonda Patrick huomasi saunomisen lievittävän ahdistusta ja stressiä. Saunominen tunnetusti rentouttaa, mutta vaikutuksen mekanismia ei vielä ole onnistuttu selvittämään.

Saunan on huomattu voivan vähentää masennusoireilua, mitä on selitetty esimerkiksi endorfiinituotannon lisääntymisellä. Vakuuttavaa näyttöä saunan ja hyvää oloa tuottavien endorfiinien yhteydestä ei kuitenkaan ole, Terveyskirjasto huomauttaa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että saunassa mieli lepää.

Lue myös: Minkä ikäisen lapsen kanssa vanhempi voi vielä saunoa alasti? Asiantuntija nimeää karkean rajan: "Ehkä sellainen luontevin kohta muuttaa käytäntöä"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Experimental Gerontology, New York Post, Terveyskirjasto