Etelä-Afrikan terveysviranomaiset julistivat tänään tiistaina maan 4. korona-aallon päättyneeksi kansallisella tasolla. Omikronaallosta huolimatta maata on pyritty pitämään auki.
Ensimmäisistä omikronmuunnoksen aiheuttamasta koronatartunnasta Suomessa uutisoitiin 2. joulukuuta.
Omikronvariantti, eli B.1.1.529, tunnistettiin alun perin Etelä-Afrikassa, missä muunnoksesta tuli nopeasti valtavirus.
Lue myös: HUS-alueelta löydetty viisi uutta tapausta koronaviruksen omikron-alavarianttia – alavariantti oli Suomessa jo vuodenvaihteessa
Maailmalla uuteen varianttiin reagoitiin nopeasti, ja lukuisat maat alkoivat rajoittamaan matkustamista Etelä-Afrikasta variantin leviämisen pelossa.
Rajoituksista huolimatta omikronmuunnos levisi laajasti ympäri maailmaa vallaten alaa aiemmalta valtavariantilta, deltalta.
Omikronaalto kesti Etelä-Afrikassa noin kaksi kuukautta. Maassa luovuttiin ennen vuodenvaihdetta ulkonaliikkumiskiellosta. Tammikuun alussa maassa luovuttiin myös osasta tiukimmista rajoituksista.
Suomen Etelä-Afrikan edustuston päällikön sijainen Marjaana Hyppönen kertoo, että maan terveysviranomaiset ovat nyt julistaneet maan neljännen korona-aallon päättyneeksi kansallisella tasolla.
Tämä tarkoittaa myös koronarajoituksista luopumista, kuten koululaisten metrin turvaetäisyysvaatimuksista ja kokoontumisrajoituksista.
– Tänään tullessa ilmoituksessa poistettiin koulujen etäisyysrajoitukset, jotka ovat aiheuttaneet hankaluuksia oppilaille ja kouluille.
– Käytännössä kaikki julkisen ja yksityisen sektorin koulut ovat täysin auki, Hyppönen kertaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lue myös: WHO: On yhä ennenaikaista julistaa voittoa koronasta – "Tämä vaarallinen virus jatkaa kehittymistään silmiemme edessä"
Etelä-Afrikan koronarajoitukset eri kaliiberia kuin Suomessa
Koronarajoitukset ja niiden noudattaminen ovat Etelä-Afrikassa Hyppösen mukaan hyvin eri kaliiberia kuin esimerkiksi Suomessa.
Tällä hetkellä sisätiloissa saa Etelä-Afrikassa kokoontua korkeintaan tuhat ihmistä – ulkotiloissa puolestaan peräti 2 000 ihmistä, turvaetäisyydet ja hyvät hygieniakäytännöt huomioiden.
Ulkotilojen kokoontumisrajoitusten vuoksi maassa ei ole kuukausiin saatu nauttia esimerkiksi jalkapallo-otteluista valtavan yleisömeren edessä.
– Stadionit ovat täällä valtavan kokoisia, esimerkiksi 50ؘ 000 hengen stadioneita. Monet järjestäjät ovat katsoneet, että ei ole kovin kannattavaa avata stadionia 2 000 katsojalle.
– Muuten erityyppisiä kulttuuritilaisuuksia on kyllä järjestetty, Hyppönen jatkaa.
Koronapassi ei ole ollut käytössä ellei järjestäjä ole niin halunnut
Toisin kuin Suomessa, korona- tai rokotepassia ei ole Etelä-Afrikassa vaadittu valtakunnallisella tasolla, vaan esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäjät ovat voineet itse vaatia passia niin halutessaan.
Osittain syynä voi olla maan alhainen rokotuskattavauus. Hyppösen mukaan tällä hetkellä vajaat 28 prosenttia Etelä-Afrikan väestöstä on täysin rokotettuja.
– Etelä-Afrikka on hyvin erityyppinen kuin monet muut Afrikan maat, täällä rokotetilanne on hyvä, eli rokotteita olisi kyllä olemassa, mutta ongelmaksi on muodostunut kansalaisten haluttomuus ottaa rokotteita, Hyppönen kertoo.
Lue myös: THL kertoo, miksi se muutti koronapassikantaansa, oikeusoppinut samoilla linjoilla: "Ei hyväksyttävää perustuslain näkökulmasta"
Noin 49 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikassa esimerkiksi turvaetäisyyksien pitäminen ja kasvomaskien käyttäminen on ollut ”äärimmäisen hankalaa”.
Lisäksi hygieniasta huolehtiminen on tuottanut haasteita, sillä puhtaasta vedestä on paikoin pulaa.
Toki erot maan sisällä ovat suuret.
– Täällä meidän alueellamme on hyvin pitkälti pystytty noudattamaan kaikkia hallituksen rajoituksia tähän saakka, Pretoriasta Etelä-Afrikan koronatilannetta kommentoinut Hyppönen kuvailee.
5:46