Korona nostaa jälleen päätään, mutta miltä näyttävät loppusyksy ja alkutalvi viruksen varjossa? Asiantuntija arvioi tilannetta MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Talvi lähestyy, ja sen myötä kannattaa varautua myös influenssa- ja koronavirusten leviämiseen.
Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioylilääkäri ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jaana Syrjänen rahoittelee uutta aaltoa mahdollisesti pelkääviä. Hän uskoo, että terveydenhuolto selviää tulevasta flunssakaudesta hyvin rokotusten ansiosta.
Syrjäsen mukaan maskit kannattaa kaivella esiin lähinnä heidän, joilla on vaikeita puolustuskykyyn vaikuttavia perustauteja. Muuten hän ei usko tarvittavan lisätoimia tautien hillitsemiseen.
Lue myös: EK ja SAK: Neljänsiä koronarokotteita tarjottava myös työikäisille
Teholle joutuvat rokottamattomia tai vakavasti sairaita
Suomen sairaaloissa oli eilen koronan takia tehohoidossa parikymmentä ihmistä. Tampereen teholla ei ollut yhtään koronapotilasta.
Syrjänen kiittelee hyvästä tilanteesta koronarokotuksia.
– Enää ei nähdä viruskeuhkokuumetta, joka aiheuttaa happeutumisen häiriöitä ja tarvitsee hengityksen tukea.
Lue myös: Korona jyllää taas – pitäisikö kaikkien käyttää maskia? Ylilääkäri kertoo parhaat tavat torjua tartunta
– Rokottaminen suojaa vaikealta taudilta. Ne potilaat, jotka saavat vaikean taudin tänä päivänä, ovat joko täysin rokottamattomia tai ihmisiä, joilla on vaikeita puolustuskykyyn vaikuttavia hoitoja, yleensä syöpäpotilaita tai tuoreita elinsiirtopotilaita tai heillä on synnynnäinen vaikea immuunipuutos, Syrjänen listaa.
Alle 60-vuotiaat eivät ylilääkärin mukaan tarvitse vielä neljättä koronarokotetta, koska moni kolmesti rokotettu on myös sairastanut lievän omikroninfektion.
– Suoja alle 60-vuotiailla on vaikeaa tautia vastaan tällä hetkellä erinomainen. Eipä sellaisia potilaita näe sairaalassa.
Lue myös: Koronan uusi muunnos leviää vauhdilla Kiinassa – havaittu jo aiemmin monissa maissa Euroopassa
Oireet: Nuhaa, yskää, ripulia ja kuumetta
Aiemmin tällä viikolla HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen tviittasi, että koronakuolleisuus asukasta kohden viime viikolla oli Suomessa viisinkertainen EU:n keskiarvoon nähden.
Syrjänen toteaa, että asiaan voivat vaikuttaa eri maiden vaihtelevat testaamisen kriteerit.
– Jos testataan vähän, koronakuolemiakin on vähän. Esimerkiksi Tanskassa koronakuolemat ovat vähentyneet merkittävästi, kun siellä testataan erittäin vähän.
– Meillä seulotaan paljon myös oireettomia iäkkäitä hoivakodeissa. Eli jos siellä on yksikin koronapositiivinen, tämä tuottaa oireettomiakin sairastuneita.
Koronatartunnan oireet ovat hieman vaihdelleet eri varianttien ja rokotusten myötä. Tällä hetkellä virus aiheuttaa Syrjäsen mukaan hengitystieoireita, osalla sairastuneista ripulia ja kuumetta; osalla tauti on täysin oireeton.
Korjattu kirjoitusvirhe otsikosta kello 20.13, teholla muutettu muotoon teholle.