Raha-asiat voivat teettää suhteessa päänvaivaa. Väestöliiton asiantuntijan mukaan puolisoilla olisi hyvä olla sekä omat rahat että yhteinen kassa arjen pyöritykseen.
Miten puhua rahasta aiheuttamatta ryppyjä rakkauteen? Teemasta keskusteltiin Huomenta Suomessa Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellon sekä Väestöliiton Heli Vaarasen kanssa.
Kerroimme aiemmin Danske Bankin uudesta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset tuntevat puolisonsa raha-asiat hyvin. Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Danske Bankin sijoittamisesta ja säästämisestä vastaavan johtajan Ville Oravan mukaan tulos oli positiivinen yllätys heillekin.
Lue myös: "Rakkausteko", joka kannattaa – tämä asia kumppanista on syytä tietää: "Hyvä puhua avoimesti jo suhteen alkumetreillä"
Rahasta puhuminen on hyvä merkki
Väestöliiton Heli Vaaranen pitää rahasta puhumista merkkinä hyvästä kommunikoinnista suhteen osapuolten välillä.
– Uskalletaan nostaa pöydälle myös se kissa, josta hyvin usein vähän ujostellaan ja jopa hävetään puhua.
Lue myös: Asiantuntija vinkkaa yllättävän säästökikan: "Meillä ovat ruokalaskut pienentyneet"
Avoimuus helpottaa yhteiseloa
Kivipellon mukaan rahasta on hyvä puhua avoimesti ja tietää toisen taloudellinen tilanne, koska yhteisen elämän rakentaminen on paljon helpompaa, kun tiedetään, millaisilla palikoilla sitä voidaan rakentaa. Samalla syntyy kokemus reiluudesta, että raha-asiat sujuvat perheen arjessa.
– Jos on yhteisiä unelmia, niitäkin varten on hyvä aloittaa säästämään ja mahdollisesti sijoittamaan ajoissa.
Vaarasen mukaan kitkaa voi syntyä, jos tuntuu, että ei olla raha-asioissa samalla puolella pöytää sen suhteen, mitä halutaan hankkia ja mihin halutaan panostaa.
Omat rahat ja yhteinen budjetti arjen pyöritykseen
Kivipellon mukaan Danske Bank haluaa kannustaa ihmisiä perheen yhteisen budjetin tekemiseen.
– Siinä voisi jakaa yhteiset kulut reilusti vaikkapa tulojen suhteessa eli otettaisiin huomioon toisen taloudellinen tilanne yhteisen talouden rakentamisessa, oli tilanne tai elämänvaihe mikä tahansa.
Väestöliiton Vaaranen suosittelee, että suhteessa olisivat sekä niin sanotut sinun ja minun rahat että yhteinen kassa.
– On hyvä olla omat rahat. Se on aika tärkeä arvo monelle suomalaiselle, hän sanoo.
Lisäksi elämisen kuluihin, esimerkiksi lasten harrastuksiin ja vaatteisiin, olisi hyvä olla yhteisbudjetti.
– Molemmat näkevät ihan mustaa valkoisella, että näin paljon rahaa menee ja tämä pitää jostain kaivaa.
Joskus raha voi saada asiat niin solmuun, että on parempi kääntyä ulkopuolisen keskusteluavun apuun. Terapiassa voidaan esimerkiksi yrittää kuunnella toista paremmin.
Sopikaa yhteisistä varoista kirjallisesti!
Kivipelto suosittelee kirjallisesti sopimaan yhteisestä varallisuudesta.
– Vaikka olisi menossa vasta pikkulapsivaihe, kannattaa ainakin kerran elämässään käydä keskustelemassa nämä vaikka juristin kanssa, että mitä tämä tarkoittaa, jos nyt tapahtuu jotain. Liitto päättyy eroon tai kuolemaan.
Lue myös: Onko tämä asiakirja hoidettu kuntoon? Monta syytä, miksi kannattaa – "Henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema"
Suullinen sopimus ei paina yhtä paljon kuin kirjallinen
Kivipellon mukaan tutkimuksessa nousi esille sekin, että vaikka ihmiset ovat suullisesti sopineet asioista, mitä tapahtuu jos erotaan tai toinen menehtyy, ei niistä oltu sovittu riittävästi kirjallisesti.
– Suullisella sopimuksellahan ei kauheasti painoarvoa ole, jos toinen menehtyy.
Vaaranen muistuttaa, että on täysin luonnollista puhua rahasta ja siitä, mitä tehdä, jos jokin järjestely ei toimikaan tai jos tulee isoja erimielisyyksiä rahasta tai jos liitto päättyy. Hän sanoo, että muutenkin elämän asioissa puhutaan ja mietitään, miten valmistaudutaan tulevaan.
– Tosi monet pelkäävät näitä keskusteluja aivan kuin ne olisivat jokin huono enne, mutta eivät ne ole, eikä siinä ole mitään taikauskoa.