Z-sukupolvelle ja milleniaaleille rahasta puhuminen on vanhempia ihmisiä luontevampaa.
Suomalaiset eivät mielellään puhu rahasta, selviää maksupalveluyritys Klarnan ja tutkimustoimisto Nepan teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista vajaa kolmannes kokee rahasta puhumisen mieluisaksi. Ruotsissa näin kokee lähes kaksinkertainen määrä, noin kaksi kolmasosaa vastaajista.
Suomi sijoittuu 18 maan vertailussa pohjimmaiseksi ja Ruotsi sijoittuu vertailun kärkeen. Miksi naapurimailla on näin suuri ero rahasta puhumisessa? Klarnan Ruotsin kuluttajakäyttäytymisen asiantuntija Karin Haglund selventää, että suomalaiset ja ruotsalaiset puhuvat rahasta perheilleen ja ystävilleen yhtä paljon, suomalaisille se on vain epämukavampaa.
– Rahasta puhuminen ei historiallisesti ole ollut sopivaa Suomessa. Sama on ollut Ruotsissa. Etenkin vanhemmille sukupolville tämä on yleistä, Haglund kertoo STT:n haastattelussa.
Haglund arvelee, että muun muassa viime aikoina puhuttaneet korkeat korot ja sähkön hinta ovat voineet avata Ruotsissa lisää keskustelua rahasta, vaikka se olisi herkkä aihe ja mieluummin siitä ei puhuisi. Lisäksi Ruotsin erottaa muista maista hänen mukaansa ruotsalainen eläkekeskustelu ja yleiset kulttuurierot.
– Ruotsissa on yleisesti paljon keskustelua säästämisen aloittamisesta ja eläkkeeseen valmistautumisesta. Eläke on ollut iso puheenaihe Ruotsissa 10–15 viime vuotta. Arvelen, että tästä syystä myös vanhemmille sukupolville nykyään rahasta puhuminen voi olla Ruotsissa mieluisampaa kuin Suomessa.
Lue myös: Asiantuntija varoittaa parisuhteen rahamokasta: "Ykkösvirhe"
Nuorille rahasta puhuminen luontevampaa
Vaikka suomalaisille rahasta puhuminen on yleisesti epämukavaa, valtaosa suomalaisista on kiinnostunut henkilökohtaisesta taloudestaan. Moni säästää ja sijoittaa, ja käyttää erilaisia apuvälineitä oman talouden seurannaksi.
Lisäksi kyselyn mukaan Z-sukupolvelle (kyselyssä 18–26-vuotiaille) ja milleniaaleille (27–42-vuotiaille) rahasta puhuminen on luontevampaa joka maassa. Nuoret haluavat oppia säästämisestä ja budjetoinnista. Tietoa etsitään sosiaalisesta mediasta ja kirjoista.
Klarnan Suomen maajohtaja Elisa Christersson kommentoi tiedotteessa, että omasta taloudesta ja kuluttamisesta kannattaa puhua, koska silloin taloustaidot voivat kasvaa.
– On hyvä merkki, että nuoret kokevat rahasta puhumisen vanhempia sukupolvia luontevammaksi, sanoo Christersson tiedotteessa.
Lue myös: Naisten sijoitusinto kasvaa, mutta mihin rahat kannattaa laittaa? – "Asuntosijoittaminen on Suomen tasa-arvoisin sijoitusmuoto"
Vanhemmilla pessimistisempi ajatus tulevasta
Taloutensa tulevaisuusnäkymistä suomalaiset ovat vähiten optimistisia yhdessä Tshekin, Itävallan ja Italian vastaajien kanssa. Alle kolmannes suomalaisista uskoo taloutensa olevan paremmalla tolalla vuoden päästä.
Ikäryhmiä tarkastellessa nuoret ovat tulevaisuuden näkymistä vanhempia ihmisiä optimistisempia. Z-sukupolvesta puolet uskoo taloutensa paranevan vuodessa, ja milleniaaleista yli kolmannes.
– Yleisesti ottaen vanhemmilla sukupolvilla on pessimistisempi ajatus tulevasta. Nuoret ajattelevat edelleen positiivisesti. Kun tarkastelee kulunutta vuotta ja sen tapahtumia, on kuitenkin ymmärrettävää, että talouden tilanne voi tuntua pelottavalta tai epävarmalta, Haglund pohtii.
Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 20 000 kuluttajaa 18:sta eri maasta. Jokaisesta maasta vastaajia oli vähintään tuhat. Vastaukset kerättiin touko–kesäkuun välillä.