Mainos

Olisiko sinusta raakaruokailijaksi? Ota uuden ruokavalion kanssa rennosti

Jos raakaruokailu kiinnostaa, ei tarvitse olla huippukokki tarttuakseen ohjeisiin. Ota kuitenkin rauhallisesti. Uuteen ruokavalioon siirtyminen täytyy tehdä asteittain.

Psylliumjauhetta, raakakaakaojauhetta, chia-siemeniä, lucuma-jauhetta, riisinlesejauhetta, savupaprikajauhetta. Raakaruokaohjeet vilisevät ainesosia joita ei välttämättä joka kodin ruokakaapista löydy. Koska raakaruokailu ja muutenkin terveelliset elämäntavat ovat kovassa suosiossa, isoimmista ruokakaupoista löytyy jo kattava valikoima erikoisempia ainesosia. Loput on helppo löytää luontaistuotekaupoista.

Raakaruokaohjeet eivät ole täysin hepreaa, suurin osa ruoista koostuu tutuista vihanneksista, hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, yrteistä, mausteista ja öljyistä. Ohjeisiin onkin helppo tarttua.

Raakaruoka ei tarkoita vain smoothieita ja salaatteja, vaan muun muassa raakakakkuja, täyteläisiä keittoja, kastikkeita ja muita tuttuja ruokia, vain uudella tavalla valmistettuna.

Raakailu ei ole ehdotonta

Raakaruoka-aika! -kirjan kirjoittaneen Outi Rinteen mukaan raakaruokailun ei tarvitse olla ehdotonta.

– Yleisesti ajatellaan, että terveysvaikutuksia saadaan silloin, kun ruokavaliosta noin 75 prosenttia on kuumentamatonta kasvisruokaa.

Rinne kertoo, että jos raakaruokaa halutaan käyttää esimerkiksi tukena jonkin elimistön epätasapainon tai sairaustilan hoidossa, silloin raakaruokaa syödään melko 100 prosenttisesti.

– Kyse on yleensä tällöin elävästä ravinnosta, joka on raakaruoan yksi alalaji. Mutta yleensä käsitykseni mukaan syödään sekä kypsennettyä, että raakaa, Rinne selventää.

Raakaa ja makeaa -kirjan yhden kirjoittajan, Karita Tykän mielestä jo pienikin raakaruokalisä antaa terveyshyötyjä.

– Osittainenkin raakaruokailu puhdistaa ja energisoi kehoa. En edes suosittele täysin 100 prosenttista raakaruokavaliota, jo sosiaalisten tilanteidenkin vuoksi.

Tykkä toteaa, että kun lisää raakaruokaa ravintoonsa, alkaa yleensä luontaisesti himoitsemaan lisää tuoretta ravintoa ja epäterveellisemmät ruoat ja mieliteot jäävät vähemmälle.

– Suosittelen aina lisäämään hyviä asioita ja olemaan murehtimatta liikaa sitä, mistä pitäisi luopua, Tykkä sanoo.

Rinne ja Tykkä eivät ole kumpikaan ehdottomia raakaruokailijoita.

– Syön itse raakapainotteisesti, mutta myös kypsennettyä ruokaa. Käytän myös ravinnelisiä, takaamaan täysipainoisen ravitsemuksen. Kuuntelen kehoani ja toimin sen mukaan, Tykkä kertoo.

Hän myös toteaa, että koska olemme yksilöitä, jokaisen tulee luottaa omiin tuntemuksiin eikä muiden sanelemiin dieetteihin.

– Itse panostan ruoan laatuun, puhtauteen, ravintorikkauteen ja monipuolisuuteen. Myös nautinto on minulle ruoassa tärkeää.

Raakaruoan ei tarvitse olla jääkaappikylmää

Rinne kertoo kirjassaan, että raakaruokailussa on useita koulukuntia, jotka sijoittuvat eri tavoin terveysruoan ja gourmet-ruoan välille.

Osa laskee raakaruoaksi myös raakana nautittavat eläinkunnan tuotteet kuten graavatun kalan tai raakamaidosta valmistetut tuotteet. Usein raakaruoka on kuitenkin täysin kasviperäistä.

Rinne toteaakin, että jos noudattaa ehdotonta raakaruokavaliota, niin esimerkiksi maitotuotteet ja leipä eivät kuulu siihen.

– Semiraakaillessa niitä voi omien mieltymysten mukaan tietenkin syödä.

Raakaruokailussa ruokaa ei keitetä tai paisteta yli 40 asteen, eikä heitetä mikroon. Vaikka ruokaa ei kypsennetä, ei se tarkoita jääkaappikylmää. Raakaruoka-aika! -kirjassa Rinne kertoo, että ruokaa voidaan kypsentää esimerkiksi marinoimalla, kuivattamalla ja hapattamalla.

Kesäisin kun on lämmin, ei tuhteja liharuokia tee mieli. Vatsa halajaa kevyttä ja vilpoista, silloin raakaruoka tuntuu luontevammalta. Mutta miten talvella, kun on kylmää ja pimeää ja tekee mieli lämmintä lihapataa?

– Suomen olosuhteissa erityisesti kannattaa kuunnella omaa kehoa ja vointia. Jos talvella kaipaa lämmintä, sitä ilman muuta kannattaa syödä. Kesällä raakailu on luontevampaa monille, kun tekee muutenkin mieli raikkaita ja viilentäviä ruokia, Rinne toteaa.

Tee siirto asteittain

Raakaruokaan siirtymistä ei kannata tehdä kertaheitolla, vaan asteittain, että elimistö tottuu.

– Raakaruokaan siirtyessä kannattaa miettiä kokonaisuutta, energian tarvetta, elämäntilannetta, ikävaihetta, ruoansulatuselimistön kuntoa ja niin edelleen. Kuten aina ruokavaliomuutosten kohdalla, Rinne kertoo.

Kestää myös aikansa, että oma aineenvaihdunta ja ruoansulatus tottuvat uudenlaiseen ruokaan ja että raakaruoasta saa irti kaiken mahdollisen hyödyn.

– Alkuun saattaakin siis tulla nälän tunnetta, mielitekoja, jopa epämiellyttäviä detox-oireita, Rinne jatkaa.

Raakaruokailussa on hyvä muistaa energianlähteet. Hyvinä energianlähteinä toimivat pähkinät, siemenet, öljyt ja hedelmät, esimerkiksi avokado, joka on hyvin kaloripitoinen. Proteiininlähteitä kannattaa myös lisätä, kuten riisi- ja hamppuproteiinia ja spiruliinaa.

– Helppo ja maistuva tapa lisätä kaloreita ja energiaa päivään ovat ravintotiheät smoothiet. Niihin voidaan helposti ujuttaa mukaan superfoodeja, hyviä rasvoja ja proteiinilähteitä. Riittävä ravinnonsaanti on tärkeää ja jos liikkuu paljon, on selvää, että määrän pitää olla silloin suurempi. Ravintoa tulee nauttia oman kehon tuntemusten ja tarpeiden mukaan. Ehdottomuus on mielestäni pahasta, myös raakaruoka-asiassa, kertoo Tykkä.

Lähteenä on käytetty myös Karita Tykän, Sanna Ala-Seppälän ja Ulla-Maija Lähteenmäen kirjaa Raakaa ja makeaa sekä Outi Rinteen kirjaa Raakaruoka-aika!

Katso mikä on Karita Tykän terveellinen aamiaisherkku:

Raakaruokaohjeita:

Lue myös:

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.