Hallituksen budjettiriihi on valmistunut. Pääministeri Petteri Orpon mukaan (kok.) budjetti syntyi sujuvasti ja päättäväisesti. Ensi vuoden alijäämä on 11,5 miljardia euroa.
– Kertoo siitä, että hallitus on päättäväinen ja toimintakykyinen, pääministeri sanoo.
– Tilannekuva on vakava talouden osalta, ja jos taloudessa on vakava tilanne, se heijastuu suurena haasteena hyvinvointiyhteiskunnan tärkeiden palveluiden rahoittamiseen, Orpo sanoo.
Pääministerin mukaan hallitus joutuu tekemään kipeitäkin ja vaikeita säästöjä ja samaan aikaa nostamaan julkisen sektorin tuottavuutta.
– Panostamme kuitenkin tulevaisuuteen, osaamiseen, kasvuun ja innovaatioihin, koska osaaminen on perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Käännöstä luvataan
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan ensi vuoden alijäämä on 11,5 miljardia euroa. Aiemmat arviot verotulojen karttumisesta ovat osoittautumassa liian isoiksi.
– Tämä on vaikeuttanut tavoitteiden asettamista ja saavuttamista, mutta etenemme suunnitellussa aikataulussa ja tarkastelemme tilannetta.
Pääministeri vakuuttaa, että vaikka hallitus joutuu lähtemään tilanteesta, jossa budjetti tulee olemaan raskaasti alijäämäinen, käännös on tulossa.
Vuoden 2025 alijäämä on hallituksen arvion mukaan 12,7 miljardia euroa. Vuosien 2026 ja 2027 alijäämät ovat puolestaan 11,2 ja 10,6 miljardia euroa.
Hallituksen mukaan budjetin alijäämää lisäävät useat rakenteelliset tekijät, mutta myös jotkin päätösperäiset toimet.
Hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja päättää mahdollisista tarvittavista lisätoimista puoliväliriihessä.
– Ilman tämän hallituksen ratkaisuja valtion budjetin menot ensi vuodelle olisivat liki miljardi euroa suuremmat ja alijäämä vuoden 2027 tasolla olisi 2,5 miljardia euroa suurempi.
– Meidän on saatava Suomi kestävän kasvun uralle, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut myös seuraaville sukupolville, pääministeri Orpo sanoo.
Veroale ja myös panostuksia
Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia.
Hallitus aikoo viedä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Suomalaisten ostovoimaa tuetaan myös laskemalla polttoaineveroa.
Hallitusohjelmaan kuuluva 4 miljardin euron määräaikainen investointiohjelma laitetaan liikkeelle. Se rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja tekemällä tuloutuksia Valtion asuntorahastosta.
Osana investointipakettia hallitus haluaa parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Kela-korvausten parantamiseen varataan 335 miljoonaa vaalikauden ajaksi.
Kokonaisuudessaan Kela-korvausten kehittämisen kokonaisuuden mittaluokka on noin 500 miljoonaa. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat.
Vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitus paranee miljardilla eurolla. Ensi vuonna tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus muun muassa päätti kvanttitietokoneen rahoituksesta.
Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi koko vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla.
Myös poliisien määrää ryhdytään nostamaan kohti hallitusohjelmaan kirjattua 8000 poliisin tavoitetta. Poliisin määrärahat kasvavat yli kahdeksalla prosentilla verrattuna vuoteen 2023.
Hallitus aikoo tehdä panostuksia nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi. Myös pelastajakoulutusta vahvistetaan.
Hallitus vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla. EU:n elpymisvälineen varoja suunnataan erityisesti luvituksen keventämiseen, jotta puhtaan energian investointeihin saadaan vauhtia.
Infrahankkeita liikkeelle
Hallitus sopi myös infrapaketin liikenneinvestointien ripeästä etenemisestä.
– Useita liikennehankkeita saadaan liikkeelle, ja erityisesti päärataa koskevat hankkeet pääsevät vauhtiin.
– Myös uusien hankkeiden suunnittelu käynnistyy. Toimet Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi lähtevät liikkeelle. Hallitus kohdistaa mittavia panostuksia tieverkon korjausvelan kattamiseen, budjettia koskevassa tiedotteessa todetaan.
– Valtiovarainministeri mainitsi tärkeistä liikennehankkeista ja on erittäin hienoa, että olemme nyt päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että nyt toteutetaan myös kaikki se, mitä olemme Säätytalolla aikaisemmin sopineet. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tiedotustilaisuudessa.