OAJ huolissaan Pisa-tuloksista ja nuorten heikosta lukutaidosta – koulutuksen rahoitusleikkaukset armottoman kritiikin kohteena: "Joko nyt viimeinkin herättäisiin ruususen unesta?"

Vaikka suomalaislasten osaaminen on yhä maailman huippua, OAJ:n mukaan suunta on edelleen laskeva eikä selvää käännettä parempaan ole nähtävissä.

Vuonna 2009 erittäin heikosti lukevia lapsia oli yhdeksäsluokkalaisista noin 8 prosenttia. Tuoreessa tutkimuksessa osuus on noussut noin 14 prosenttiin.

OAJ:n mielestä määrä on ehdottomasti liikaa.

"Lukutaidon merkitys on kiistaton"

Asiaa pitää huolestuttuvana myös opetusministeri Li Andersson (vas.).

– Lukutaidon merkitys on kiistaton. Se luo pohjan kaikelle oppimiselle. Oppimistulosten ja oppimisen tasa-arvon näkökulmasta onkin tärkeää, että Suomi pysyy myös jatkossa lukevana maana, Andersson kommentoi tiedotteessa.

Myös tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat venähtäneet OECD-maiden suurimmiksi.

– Yhdenvertainen oikeus oppia on edellytys sille, että jokaisella tämän päivän nuorella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaa yhteiskuntaa. Meillä ei ole missään olosuhteissa varaa tinkiä koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta, Andersson toteaa.

Lue lisää: Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret – tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin

"Ihmekonsteja ei tarvita"

OAJ:n mukaan erityisen huolestuttavaa on, että erittäin heikoista lukijoista yli puolet ei saa tehostettua tai erityistä tukea oppimiseensa.

– Oppimisen tuki on epäonnistunut. Lukutaitoa ei siis ole, mutta tukea ei silti saa, huomauttaa OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo tiedotteessa.

– Oppimisen tuki on kiireellisesti saatava aivan eri tasolle kuin nyt eli lisäresurssia kaivataan sinne kipeästi. Selittelyyn ei ole varaa.

Koulutuksen rahoitusleikkaukset kritiikin kohteena

OAJ arvostelee myös sitä, että valtio on jatkanut koulutuksen rahoitusleikkauksia, vaikka Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet yli kymmenen vuoden ajan.

OAJ toteaa, että leikkauksien seurauksena muun muassa uupuminen opettajan ammatissa on yleistynyt ja ammatin vetovoima heikentynyt.

– Joko nyt viimeinkin herättäisiin ruususen unesta, päästäisiin puheista tekoihin ja perusopetuksen perusrahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle otettaisiin parlamentaariseksi tavoitteeksi? Onneksi hallitusohjelmassa on tästä merkkejä. Ihmekonsteja ei tarvita. Olisi olennaista lisätä opetusta, erityisopetusta ja vahvistaa opettajamitoitusta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa tiedotteessa.

Anderssonin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ensi vuonna toimenpideohjelman vahvistamaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua sekä tasa-arvoa. Ohjelmaan on varattu 305 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

Lue myös: Hyviä uutisia Pisa-tutkimuksesta: Suomalaisnuorten lukutaito on maailman huippua!