Tiedeministeri Honkonen MTV Uutisille oppimistulosten luisusta: "Peruskoulu on rikki"

2:22
Video: Video: Suomalaisten nuorten koulutustaso on romahtanut – tästä on kyse

Korkeakouluista vastaava ministeri Petri Honkonen seuraa huolestuneena oppimistulosten ja korkeakoulutusmäärien kehitystä. Hänen mukaansa peruskoulu on rikki ja että opettajien pitäisi saada keskittyä opettamiseen.

MTV Uutiset kertoi tv-uutisissa ministeriöstä tulleista tiedoista, jonka mukaan suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat laskeneet 15-25 vuotta ja että Suomi ei enää yllä edes lähelle keskikastia korkeakoulutuksen saaneiden määrissä kansainvälisissä vertailuissa.

"Peruskoulu on rikki. Ei voi olla niin, että sieltä valmistuu nuoria, joilla ei ole kunnon luku- ja kirjoitustaitoa."

Hälyttävää on myös se, että ministeriöstä ollaan sellaisessä käsityksessä, että kukaan Suomessa ei tiedä, mistä oppimistulosten jatkuva lasku oikein johtuu.

– Mitään varmaa tutkimuksellista tietoa meillä ei ole siitä, mistä se johtuu, toteaa neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius

"Hypoteesien esittäminen varmennettuina selityksinä on tässä tilanteessa erityisen vaarallista"

Mikä tämän näin huolestuttavan kehityksen takana voi olla?

– Tästä voi esittää monenkinlaisia arvioita ja se on pitkän keskustelun aihe. Vaarana on ennen kaikkea se, että kuvitellaan tietävämme enemmän kuin tiedetään. Hypoteesien esittäminen varmennettuina selityksinä on tässä tilanteessa erityisen vaarallista. 

Suomessa ei siis tiedetä, miksi oppimistulokset laskevat ja  ovat laskeneet pitkään?

 – Tämä on käsittääkseni tilanne.

Eikös se ole aika huolestuttavaa?

– Onhan se. Ja se tottakai saattaa vaikuttaa siihen, että kuinka hyvin pystytään löytämään niitä keinoja, jotka auttaa siihen, että oppimistulokset saadaan käännettyä nousuun, arvioi Kalenius.

"Hallitus on osaltaan helpottanut tilannetta lisäämällä korkeakoulutukseen yli 10 000 aloituspaikkaa kautta valtakunnan"

Ministeri Petri Honkonen, suomalaisten nuorten aikuisten korkeakoulutusaste on tipahtanut kv-vertailussa melkoisen alas. Miksi ja mitä asialle aiotaan tehdä?

–On panostettava tasapainoisesti sekä tutkimukseen että koulutukseen. Saamme TKI-panoksista hyödyn vain, jos meillä on innovaatiokyvykkäitä korkeakoulutettuja.

"Suomi putoaa kansainvälisessä osaamiskilpailussa."

– Hallitus on osaltaan helpottanut tilannetta lisäämällä korkeakoulutukseen yli 10 000 aloituspaikkaa kautta valtakunnan. Lisäksi aloituspaikkoja on lisätty korkeakoulujen omilla päätöksillä.

– Pidän erityisen tärkeänä luoda luonteva polku ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta korkeakouluun. Liian harva ammattiopiston käynyt jatkaa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, Honkonen linjaa.

Suomen korkeakoulutustavoite on "matemaattinen mahdottomuus"

Suomi tavoittelee, että joka toinen nuori aikuinen olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä. Jääkö tämä tavoite toteutumatta?

– Tavoite, 50% vuonna 2030, vaikuttaa karkaavan. Se on matemaattinen mahdottomuus, sillä tutkintojen tekeminen ottaa aikansa. Vuosi 2035 on vielä mahdollinen.

Jos tavoite ei toteudu, millaiset seuraukset sillä on?

– Seurauksena Suomi putoaa kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Tuottavuutta emme pysty myöskään nostamaan, jonka seurauksena on hyvinvointivaltion rahoittamisen käyminen mahdottomaksi. 

Samaan aikaan lasten oppimistulokset ovat heikentyneet jo pitkän aikaan. Miksi ja mitä tälle asialle aiotaan tehdä?

– Peruskoulu on rikki. Ei voi olla niin, että sieltä valmistuu nuoria, joilla ei ole kunnon luku- ja kirjoitustaitoa. Peruskoulun tulee keskittyä perusasioihin. Tämä edellyttää sitä, että opettajat saavat keskittyä opettamiseen, päättää ministeri.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja