Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan uusin Pisa-tutkimus antaa suomalaisnuorten osaamisesta hyvin kaksijakoisen kuvan.
– Toisaalta suomalaisista nuorista on edelleen syytä olla ylpeitä, sillä he ovat maailman kärjessä. Mutta tutkimus osoittaa myös oppimistuloksien laskun, ja erityinen huoli on pojista.
Pisa 2015 -tutkimuksessa erot suomalaisten poikien ja tyttöjen osaamisessa ovat OECD-maiden suurimmat. Tutkimuksessa nuorten osaamisessa havaittiin myös selvästi suurempia alueellisia eroja kuin kertaakaan aikaisemmin.
– Kyllä meillä on nyt vakavan keskustelun paikka siinä, millä tavalla koulutuksen tasa-arvo voidaan turvata tulevaisuudessa. Ja millä tavalla turvataan se, että pojilla olisi nykyistä parempi oppimisen motivaatio. Se näkyy näissä tutkimuksissa, ja sillä on yhteys myös oppimistuloksiin, Grahn-Laasonen sanoo.
"Muutaman vuoden kuluttua ei voida puhua tasa-arvoisesta peruskoulusta"
Myös Pisa 2015 -tutkimuksen kansallinen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi, on huolissaan opetuksen tasa-arvosta.
– Nämä tulokset antavat kyllä syytä huoleen siitä, että jos kehitys jatkuu samanlaisena, ei muutaman vuoden kuluttua voida enää puhua tasa-arvoisesta peruskoulusta, Välijärvi sanoo.
Hänen mukaansa tuloksissa näkyy yhteiskunnan kehitys laajemminkin, koulu ei ole yhteiskunnassa erillinen saareke.
– Se tiedetään, että vanhempien tuella ja asenteilla on selvä yhteys osaamiseen. Tässä suhteessa suomalainen yhteiskunta on selvästi heterogeenisempi ja moniaineksisempi kuin aikaisemmin.
Opetusministerin mukaan suomalaisessa peruskoulussa on tehty Pisa-tulosten keräämisen jälkeen jo isoja uudistuksia.
Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta elokuussa 2016, vuosiluokat 7-9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan.
– Kouluissa on isoja muutoksia muun muassa uusien opetussuunnitelmien kautta, siellä on tunnistettu esimerkiksi tämä motivaation kehittäminen aivan erityiseksi kehittämisen kohteeksi, Grahn-Laasonen sanoo.
Opetusministeri: Lasten lähikoulu edelleen maailman mittakaavassa hyvä
Vaikka erot alueiden välillä ovat kasvaneet, opetusministerin mukaan vanhemmat voivat edelleen luottaa siihen, että lasten lähikoulu on maailman mittakaavassa hyvä.
Pisa-tutkimusten huolta herättäviin tuloksiin Grahn-Laasonen tarjoaa lääkkeeksi erityisesti opettajien kouluttamista.
– Nyt panostetaan erityisesti opettajankoulutukseen, 60 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana opettajien täydennyskoulutukseen ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin. Uskon, että opettajankoulutus on yksi vaikuttavimmista keinoista luoda uutta pedagogista ajattelua. Se tukee myös uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa ja kiinnittää huomiota näihin motivaatiokysymyksiin.