Nyt se on taas todistettu: Lapsen innokas musisointi kehittää aivoja

Uusi tutkimus laajentaa jo aiemmin tunnettuja musiikkiharrastuksen positiivisia aivovaikutuksia entisestään.

– Aiemmin on keskitytty tutkimaan nimenomaan ohjattuja musiikkiharrastuksia ja erityisesti klassisen musiikin instrumenttiopetuksen vaikutuksia. On jo korkea aika siirtyä tutkimaan myös epävirallista musiikkitoimintaa ja sen vaikutuksia, tutkimusta vetänyt Minna Huotilainen kertoo.

Lapset tutkittiin laboratoriossa

Tutkimus tehtiin käyttäytymistieteiden laitoksen aivotutkimuslaboratorioissa ja siinä käytettiin pienten lasten tutkimiseen hyvin soveltuvaa aivosähkökäyrään perustuvaa tutkimusmenetelmää.

– Tutkimuksen aikana lapset istuvat vanhempiensa sylissä tai vieressä tutkimushuoneessa, jossa on mahdollisuus katsella videoita, kirjoja tai leluja. Tutkimme aivotoimintaa, joka on lapsen tarkkaavaisuuden suunnasta riippumatonta, artikkelin kirjoittaja ja aiheesta väitöskirjaa valmisteleva psykologi Vesa Putkinen kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin paljon musisoivien perheiden lapsilla useiden eri aivovasteiden olevan kehittyneempiä.

– Mittasimme äänten piirteiden erotteluun sekä tarkkaavaisuuden säätelyyn liittyviä aivovasteita itse kehittämässämme tutkimusasetelmassa. Aivovasteet kertovat yleisestä kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuden säätelyn kehityksestä, eivätkä sinänsä suoranaisesti liity pelkästään musiikkiin vaan kaikkeen kuulemiseen, Putkinen jatkaa.

Musiikki auttaa vieraissa kielissä

Mistä sitten johtuu, että muskariharrastus ja kotona tapahtuva lauleskelu yhdessä voivat vaikuttaa aivotoimintaan näin merkittävästi?

– Uskoisin, että kotona tapahtuva lapselle laulaminen ja lapsen oma aktiivinen lauleskelu, soittelu ja tanssiminen ovat lapselle muskariakin tärkeämpiä, sillä ne tapahtuvat vielä enemmän lapsen ehdoilla. Muskarissa kyseessä on kuitenkin ryhmäopetus, jossa koko ryhmän kaikki lapset pyritään huomioimaan. Kotona lapsi voi kohdistaa oman tarkkaavaisuutensa täysin omaan tekemiseensä ja uppoutua musiikin maailmaan vapaasti, Huotilainen sanoo ja jatkaa:

– Toisaalta muskari voi toimia tärkeänä inspiraation lähteenä myös kotilauleskelulle. Ja tietysti muskari kestää vain 45 minuuttia viikossa, kun taas monet näistä perheistä laulavat lapsille ja lasten kanssa tuntikausia viikoittain.

– Useat aiemmat tutkimuksethan ovat näyttäneet, että keskittymistä vaativa musiikkiharrastus muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa. Musiikkiharrastuksesta on osoitettu olevan hyötyä myös äidinkielen ja vieraiden kielten oppimisessa sekä tarkkaavuustaidoissa.

Helsingin yliopiston Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä tehty tutkimus löytyy englanninkielisenä täältä.

(MTV3)