Nuorten väkivaltarikokset pienen joukon tekemiä

– Se kasaantuu pienelle osalle nuoria. Enemmistönä väkivaltarikoksissa on pojat. Taustalla saattaa olla päihteitä, syrjäytymistä, jopa opittuja tapoja perheiltä sukupolvien yli miten asioita ratkaistaan, luettelee rikoksentorjuntaneuvoston erikoissuunnittelija Saija Sambou.

Esimerkiksi Jenna Lepomäen taposta epäilyt nuoret miehet ovat 18- ja 20-vuotiaita. Molemmilla on kirjava ja pitkä rikostausta.

Keväällä rikoksentorjuntaneuvosto julkaisi usean eri tutkimuksen pohjalta yhteenvedon, missä todettiin pienen rikoksentekijäjoukon lisäksi myös uhrikokemuksien jakautuvan epätasaisesti. Suuri osa uhrikokemuksista kasautuu pienelle osalle nuorista samalla tavalla kuin rikoksien tekeminen.

– Nuorten rikoskierteet ovat siis tiedostettu ongelma ja toimenpiteitä on meneillään, että asia muuttuisi.

Rikoksentorjuntaneuvosto on monialainen valtioneuvoston nimittämä toimielin, joka seuraa, estää ja valvoo rikoksia Suomessa. Se työskentelee oikeusministeriön alaisuudessa. Nuorten väkivalta on ollut yksi neuvoston painopisteistä. Viime kevään yhteenvedossa korostettiin jälleen aikaista puuttumista.

– Syrjäytyminen ja muihin ongelmiin pitää puuttua jo koulussa. Jopa ihan neuvoloista lähtien. Kierteen katkaisemisessa tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, Sambou kertoo.

Koululle resursseja

– Väittäisin, että suurimmaksi osaksi väkivaltaisten nuorten tapauksissa olisi toimintaan pitänyt puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Neuvosto haluaisi lisätä koulujen mahdollisuuksia käyttää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa nuorten asenteisiin, lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja nuorten väkivaltaisiin tapoihin ratkaista ongelmia.

– Aikaisin koulusta se alkaa. Pitäisi olla resursseja jo koulussa havaita ja puuttua ongelmiin. Koulussa voisi olla myös ongelmanratkaisukykyä tukevia tunteja. Esimerkiksi Kiva koulu -projektissa lasten välisiä jännitteitä ja koulukiusaamista puretaan kommunikaation avulla. Lapsi oppii varhain käsittelemään pettymyksiä ja tilanteita, niin että selvitään puhumalla, eikä esimerkiksi nyrkeillä, Sambou kertoo.

Rikosputki päätyy vankilaan

Rikosputki päätyy ennemmin tai myöhemmin vankilaan. Vankilassa nuori joutuu arviointiin, missä selvitetään taustat. Vankilassa voi halutessaan käydä rangaistuksen aikana myös erilaisia kuntoutusta tukevia ohjelmia.

– Vankiloissa ihmisiä ohjataan ryhmiin, missä annetaan ihmisille työkaluja kestää kritiikkiä ja ratkaista onglemia. Tätä pitäisi tietenkin tehdä jo aikaisemmin, kun puhutaan rikoskierteessä olevista nuorista, Sambou toteaa.

Suomessa toimii jo muutama hanke, missä pureudutaan erityisesti nuorten ongelmanratkaisukykyihin ja nuorten väkivallan vähentämiseen.

– Esimerkiksi Non Fighting Generation ry keskityy erityisesti nuorten väkivallan vähentämiseen ja elämän hallintaan. Heillä on myös tytöille suunnattuja palveluja, Sambou sanoo.

Nuoren kannattaa jäädä rikoksesta kiinni heti

Non Fighting Generation ry:n sivut