Nuorisojengeissä liikkuu vasta 12–13-vuotiaita – miksi vanhemmat eivät puutu asiaan? "Jos nuori ei tule hyväksytyksi ja rakastetuksi, hän hakee turvaa jostain"

Nuorten väkivalta yleistyi Suomessa korona-aikana. Yhtenä syynä on pidetty sitä, että aikuiset katosivat katukuvasta. Kun aikuiset jäivät etätöihin koteihin, tietynlainen sosiaalinen kontrolli katosi kaduilta ja kaupunkien keskustoista. Nuorilla on myös ollut enemmän aikaa hengailla ulkona ja viettää aikaa kavereiden kanssa, kun monet harrastukset ja ajanviettopaikat ovat olleet suljettuina.

Kuluneen vuoden aikana Suomessa on raportoitu useista alaikäisten tekemistä väkivaltarikoksista ja teräaseiden yleistymisestä. Poliisin mukaan viitteitä on myös nuorten katujengien muodostumisesta.

Katutasolla nuorten porukoissa ja jengeissä on mukana vasta 12–13-vuotiaita lapsia. Asiantuntijan mukaan nuoret saattavat hakea jengeistä yhteenkuuluvaisuutta.

– Nuorelle ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin. Jos nuori kokee, ettei hän tule hyväksytyksi ja rakastetuksi, hän hakee turvaa jostain, ja se voi olla esimerkiksi jengistä. Pitää olla kaveriporukka, ryhmä, johon kuulua, Aseman lapset-järjestön tiimipäällikkö Heikki Turkka sanoo.

– Nuorten hölmöilyjengiin on helpompi päästä mukaan kuin vaikkapa lätkäjengiin tai luokkayhteisöön, jos sinua ei sinne hyväksytä, hän jatkaa.

Lue myös: Riitan poika liittyi nuorisojengiin 14-vuotiaana – poika on syyllistynyt jo rikoksiin ja nähnyt vierestä puukotuksia: "Olen varma, että hän joutuu vankilaan"

Nuorten tekemä väkivalta raaistunut, teräaseita yhä useammalla – onko Suomessa jo viitteitä jengeistä?

Koston kierre on katkaistava

Turkan mukaan tutkimuksissa on havaittu, että peräti 50 prosenttia nuorten pahoinpitelyistä on kostoja.

– Kun tulee yksi väkivallanteko, ei voi tietää kuinka pitkälle kostonkierre jatkuu, jos sitä ei saada monialaisesti katkaistua. Nuorten konflikteihin tulisi siksi puuttua hyvin nopeasti ja katkaista kierre, hän sanoo.

Nuorten väkivallan lisääntymisestä ja jengien muodostumisesta on viime aikoina puhuttu julkisuudessa paljon, mutta samalla on muistettava, että alaikäiset ovat aikuisten vastuulla. Vanhempien olisi tärkeää pitää silmänsä auki lastensa toimista ja menoista.

– Yhteiskuntamme on muuttunut aika haastavaksi. Jos avioliitoista 50 prosenttia päättyy eroon, se tarkoittaa sitä, että meillä on paljon yksinhuoltajia. Meillä on myös paljon kouluttamattomia yksinhuoltajia, jotka tekevät usein matalapalkkaisilla aloilla töitä, esimerkiksi iltaisin, kun pitäisi viettää aikaa lasten kanssa. Eivät vanhemmat ole silloin kotona seuraamassa, mitä heidän lapsensa touhuavat, Turkka sanoo.

Lue myös: Miksi maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin? – Asiantuntija listaa syyt

Myös maahanmuuttajanuorten osuus näkyy ylikorostuneena nuorisojengeissä. Turkan mukaan syy on looginen.

– Maahanmuuttajaperheitä ei ole pystytty riittävästi integroimaan yhteiskuntaan eivätkä he pysty pitämään huolta nuoristaan. Jos kieli ei ole hallussa, ei tässä yhteiskunnassa saa samoja mahdollisuuksia pärjätä kouluyhteisöissä, akateemisessa maailmassa tai harrastuksissa, missä hyväksyntää tulisi.

Lue myös: Tällaisiin vaaroihin nuoret joutuvat Helsingin yössä – puukkouhkailuja, velanperintää ja kostokierteitä:  "Tästä on tulossa Amerikka"

Kodin ulkopuolelle sijoitetut haavoittuvimmassa asemassa

Lasten- ja nuorten parissa toimivan Aseman lapset -järjestön mukaan Suomessa pitäisi olla erityisen huolissaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista. Nämä nuoret näkyvät katukuvassa erityisesti myöhään iltaisin ja heillä on myös suuri riski joutua rikosten uhreiksi tai tekijöiksi.

– He ovat todella haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka saattavat olla hatkaamassa. Heistä meidän pitää olla erityisen huolissaan. Jos nuori on hatkaamassa eikä hänellä ole paikkaa minne mennä, tapahtuu paljon ikäviä asioita ja hän saattaa joutua elättämään itseään rikollisilla teoilla, Turkka kertoo.

Aseman lapsissa toivotaan erityisesti, että rikoksilla oirehtivia lapsia ja heidän lähipiiriään pystyttäisiin tukemaan yhteiskunnassamme paremmin.

– Niistä nuorista ja perheistä on hankala saada otetta, jotka tarvitsisivat enemmän tukea. Palvelumme ovat aika hajallaan, ja näille ihmisille pitäisi tarjota parempaa tukea.

– Palveluja olisi yhdennettävä ja kohdennettava paremmin. Lastensuojelun pitäisi olla koko perheen palvelu. Lisäksi eri palveluissa olisi pystyttävä parempaan vuorovaikutukseen.

Lue myös: Asiantuntija näkee monia syitä nuorten lisääntyneelle väkivallalle - ei tukea koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan: ”Paljon asioita mitä kotouttamisessa tulisia huomioida”

Kaikki pidettävä mukana kouluissa

Turkan mukaan paitsi vanhemmilla, myös kouluilla on iso rooli nuorten tukemisessa. Kouluissa olisi pidettävä huolta niistäkin nuorista, jotka eivät tahdo pysyä mukana koulunkäynnissä.

– Jos tiput ulos koulusta, olet aikalailla ulkona yhteiskunnasta, riippumatta siitä, ketä vanhempasi ovat. Verkostoyhteistyö on myös todella tärkeää. Nuorisotoimen, poliisin ja koulun pitäisi tehdä vielä nykyistä tiivimpää yhteistyötä, hän neuvoo.

Lue myös: Rikosylikomisario nuorisorikollisjengeistä: "Olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä" – tällainen on rikollisjengi Mantaqan

Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntymässä nuorten katujengejä, viitteitä alle kymmenestä ryhmästä – "Meillä on multietnisiä jengejä"

Katso Aseman Lapset ry:n Heikki Turkan koko haastattelu alla olevalta videolta!

17:09