Hedelmöityshoitojen Kela-korvaus herättää hämmennystä

Kela julkaisi hedelmöityshoitojen viralliset korvaussummat viime viikolla. 

STM:n laskemaan inseminaation pakettihintaan kuuluvien toimenpiteiden korvaukset olisivat Kelan tietojen perusteella yhteensä noin 185 euroa eli noin 37 prosenttia. Lisäksi asiakas luultavasti maksaa muita maksuja, joita ei korvata. 

Korvausprosentin tai asiakkaalle koituvien kustannusten laskeminen on siksi hankalaa, ja ne näyttävät vaihtelevan toimenpiteen mukaan.

Esimerkiksi inseminaation hinta hedelmällisyysklinikoilla vaihtelee. 

Dextran hinta on verkkosivujen mukaan 650 euroa ja Ovumian Helsingin toimipisteessä runsaat 680 euroa. 

Felicitas Mehiläisessä pääkaupunkiseudulla hinta on runsaat 470 euroa.

Lue myös juttu maaliskuulta: Sote-valiokunta kannattaa esitystä hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuudesta – kaksi vastalausetta

Korvausten voimaantuloa jääty odottamaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kyllä korosti mietinnössään, että korvausprosentti ei kuvaa asiakkaan kaikesta hoidosta saamaa korvausta, sillä kaikki kulut eivät ole korvattavia. 

Tästä on kuitenkin matkaa siihen, että viesti olisi saavuttanut kaikki hoitoihin haluavat.

Moni on odottanut korvausten voimaantuloa.

– Yksityiselle hedelmöityshoitoihin haluavat ovat jääneet odottamaan Kela-korvauksen tulemista, Savio kertoo.

Hedelmöityshoitojen Kela-korvauksissa oli muutaman vuoden tauko, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus poisti korvaukset toissavuonna. Sitä edeltävänä vuonna korvausprosentti oli noin 12,8.

Dextran, Ovumian ja Felicitas Mehiläisen hintataulukkojen perusteella kaikki yritykset ovat nostaneet hedelmöityshoitojen hintoja puolen vuoden sisällä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta mainitsee mietinnössään, että tutkimusten perusteella sairaanhoitokorvausten korottaminen on nostanut myös yksityisen terveydenhuollon maksuja.

Valiokunnan mukaan korvausten noususta ovat hyötyneet ennestään keski- ja suurituloiset, eikä korvaustason nosto ole juurikaan lisännyt palvelujen käyttöä.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kritisoinut Kela-korvausten nostojen valuvan suurelta osin yksityisten terveysyrittäjien taskuihin.

"Muotoilu hankala hahmottaa"

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei antanut STT:lle haastattelua aiheesta. 

STM:stä kuitenkin myönnetään STT:lle, että hallituksen esityksessä käytetty muotoilu on ollut hankala hahmottaa. 

Ministeri kertoi lokakuussa eduskunnan täysistunnossa, että noin 40 prosentilla viitataan Kelan arvioon korvattavien hoitojen keskimääräisestä korvausprosentista.

Ministeriön mukaan korvausprosentiksi arvioitiin noin 40 muun muassa sillä perusteella, että korvauksiin varattu rahoitus yli kolminkertaistui.

STM:n mukaan korvausten arvioidaan lisäävän korvausmenoja noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä valtion osuus on noin 1,3 miljoonaa euroa.

Lue myös juttu maaliskuulta: Kela-korvauksiin laajennusta: Nämä muutokset tulevat pian voimaan

Osa ottaa lainaa

Simpukka ry:n Savion mukaan niin kutsutut kevyemmät hedelmöityshoidot, kuten inseminaatiot, maksavat kaikkineen noin tuhat euroa kerta. 

Koeputkihedelmöitys puolestaan on paljon kalliimpi ja maksaa noin 3 000–5 000 euroa kerralta, jos koko prosessi tehdään alusta alkaen. Jos tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja, hinta on noin 10 000 euroa.

– Kela-korvauksella on ihan valtava merkitys signaalina, että kyllä tätä meidän lapsitoivetta tuetaan. Ne sadat eurot vaikuttavat oikeasti siihen, että lähteekö yrittämään uudestaan.

Savio kertoo, että hedelmöityshoidoissa toisto tuottaa tulosta hyvin usein. Osa kustantaa hoidot lainalla.

– Missään nimessä ei ole kyse siitä, että odotetaan, että yhteiskunta maksaisi nämä hoidot.

Savion mukaan Kela-korvausten ulkopuolelle jäävät kaikki ne, joiden lapsettomuuden syyksi ei voi selkeästi määritellä sairautta. 

Esimerkiksi pari, jolla raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen, voi saada korvauksen helpommin kuin toistuvista keskenmenoista kärsivä. 

Jälkimmäinen ei välttämättä saa mitään diagnoosia eikä näin ollen korvauksiakaan.

– Paljon on kiinni lääkärin tulkinnasta. Ja tulkinnanvaraisuus johtaa epäoikeudenmukaisiin päätöksiin, Savio sanoo.