Hallitus päätti, ettei yksityisellä tehtäviä hedelmöityshoitoja enää tueta – Simpukka ry huolissaan vaikutuksista syntyvyyteen

4:32
KATSO MYÖS: Mistä lapsettomuus voi johtua? Entä milloin pitäisi hakeutua tutkimuksiin? Haastattelussa lääkärikeskus Aavan gynekologi Sanna Hänninen.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on huolissaan, että hallituksen päätös lopettaa yksityisellä puolella toteutettujen hedelmöityshoitojen Kela-tukien maksaminen voi uhata syntyvyyttä Suomessa.

Tällä hetkellä Suomessa 4,9 prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoidoilla. Hoidossa käyneistä 45 prosenttia on ollut yksityisten klinikoiden asiakkaita.

Aiemmin lapsettomat ovat saaneet Kelalta tukea muun muassa hedelmöityshoitoon liittyviin tutkimuksiin, lääkärien vastaanottopalkkioihin ja toimenpiteisiin, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin sekä sairaanhoitajien antamaan hoitoon ja tekemiin tutkimuksiin.

– Kansainvälisissä selvityksissä on todettu, että niissä maissa, joissa yhteiskunta on tukenut lapsettomuushoitoja, on hoitoihin hakeutuminen kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi Taiwanissa, missä yhteiskunta lähti vuonna 2007 tukemaan lapsettomuushoitoja, hoitoihin hakeutuminen kasvoi 157 prosenttia. Tällä on ollut luonnollisesti suora vaikutus syntyvyyslukuihin, kertoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio MTV Uutisille.

Kaikkiaan tuki on korvannut noin 20 prosenttia yksityisten hoitojen hinnasta. Hedelmöityshoitojen tukemisesta säästetyt varat käytetään rahoittamaan osaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta.

– Ei se korvaus suuri ole ollut, mutta monille, jotka joutuvat ottamaan lainaa lapsettomuushoitoja varten, niillä satasillakin on merkitystä. Voi olla, että ilman tukia mennään vain kevyempiin hoitoihin ja jos ne eivät toimi, jää yrittäminen siihen.

– Moni on pohtinut, joutuuko luopumaan kokonaan yksityisten tarjoamista hoidoista, kun lisäksi useat klinikat ovat nostaneet hintojaan vuoden alusta.

"Olemme käyneet yhden hoitokierroksen yksityisellä puolella vuonna 2019. Se sisälsi kaksi alkion siirtoa, joista toinen eteni raskauteen asti, mutta keskeytyi jo varhaisilla viikoilla. Sen jälkeen siirryimme hoitoon julkiselle puolelle. Nyt yritämme toista lasta, mutta hoidot yksityisellä puolella eivät tunnu hintojen nousun myötä houkuttelevilta, vaikka julkisella puolelle tahti on hidas ja meille tulee ikää koko ajan lisää. Kun olimme ensimmäistä kertaa hedelmöityshoidoissa yksityisellä, hoidon hinnaksi tuli 6653 euroa (ei sisällä lääkkeitä) 799 euron Kela-korvauksen jälkeen. Nyt vastaavan hoitokierroksen hinnaksi tulisi arviolta 9 800 euroa eli yli 3000 euroa enemmän kuin neljä vuotta sitten, koska siitä ei saa Kela-korvausta."

Sanna Hellstén

Savio pitää säästämistä hedelmöityshoidoista lyhytnäköisenä politiikan tekemisenä.

– Ei ymmärretä, kuinka paljon hedelmöityshoitoihin panostaminen ja ihmisten lapsitoiveen tukeminen tuottaa yhteiskunnalle varoja tulevaisuudessa. Yhteiskunnan tarjoama tuki hedelmöityshoitoihin maksaa itsensä verotulojen muodossa moninkertaisesti takaisin, kun hoitojen avulla syntynyt lapsi lopulta aikuistuu.

– Tässä toivoisi viisautta. Tehdään se, mitä voidaan, jotta tuettaisiin lapsitoiveen toteutumisessa heitä, kenellä se toive on. Ainakin perhebarometrin mukaan se toive on 85 prosentilla 20–45-vuotiaista suomalaisista. Silti lähes joka kolmas mies ja joka viides nainen jää lapsettomaksi.

Julkisen puolen hoitoon pääsy tiukemmin rajoitettua

Hedelmöityshoitoja tarjoavat Suomessa yksityisten klinikoiden lisäksi kaikki yliopistolliset sairaalat, mutta etenkin HUSin alueella hoitoon pääsyä voi joutua jonottamaan usean vuoden ajan.

– Päästäkseen hoitoihin julkiselle sektorille asiakkaan pitää olla alle 40-vuotias. HUSin alueella raja on todellisuudessa 38 vuotta, jotta ehtii saamaan hoitopäätöksen ennen kuin täyttää 40 vuotta, Savio kertoo.

Omaan tilanteeseeni tukien poistuminen ei varsinaisesti tee suurta muutosta, sillä itsellisenä en koskaan ole ollut niihin oikeutettu. Olen laittamassa vireille lakialoitetta korvausten palauttamiseksi. Tämä aloite ajaa vahvasti korvausten yhdenvertaisuutta eli niiden palautuessa täytyy taata korvausten yhdenvertainen saatavuus myös naispareille ja itsellisille naisille siten, ettei ketään tulla rajaamaan niiden ulkopuolelle seksuaalisesta suuntautumisesta tai parisuhdestatuksesta riippuen, vaan tuki kuuluu jokaiselle hedelmöityshoitoja tarvitsevalle.

Minna Mononen

Ruuhka ei ole ainoa syy, joka johtaa tai jopa pakottaa ihmiset turvautumaan kalliisiin yksityisten klinikoiden hedelmöityshoitoihin.

Julkisella sektorilla koeputkihedelmöityshoitoja voidaan tehdä yhteensä kolme, joka pitää sisällään niin omilla kuin lahjasukusoluillakin tehtävät hoidot.

– Usein lapsettomuus- ja hedelmöityshoidot vievät enemmän aikaa kuin sen kolme kierrosta. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa omilla soluilla on yritetty koeputkihedelmöitystä kolme kertaa ja todetaan, ettei se onnistu. Jos siinä vaiheessa päädytään kokeilemaan vielä lahjasoluhoitoa, ei sitä saa enää julkisella vaan on siirryttävä yksityiselle, Savio kertoo.

– Minua huolestuttaa mahdollisuus siitä, että osan kohdalla hintojen nousun ja tuen puuttumisen myötä lapsitoiveesta täytyy luopua, ja lapsettomuushoidoista tulee vain suurituloisten etuoikeus.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja