Hallitus rahoittanee jälleen Kela-korvauksilla terveysjättejä, muttei auta merkittävästi potilaita, kritisoi KKV suunnitelmia
2:07Hallitus kaavailee Kela-korvauksiin runsaasti muutoksia, kerrottiin lokakuussa. Tällaisista muutoksista on kyse.
Julkaistu 15.12.2024 09:40
MTV UUTISET – STT
Vuoden alusta tehty yleislääkäripalkkioiden Kela-korvausten nosto on lisännyt käyntejä vain noin kolme prosenttia viime vuodesta, mutta kustannukset lähes kolminkertaistuivat.
Hallituksen kaavailemista uusista Kela-korvausten korotuksista valtaosa valuu todennäköisesti jälleen terveysalan yritysten voittoihin, kritisoi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).
Kilpailun nimiin vannovan ja kuluttajien etua valvovan viraston mielestä hallituksen suunnitelmaa pitäisi tästä syystä vielä huolella arvioida.
"Viime kädessä nostosta hyötyvät yritykset, eivät kuluttajat"
Hallitus on korottamassa silmälääkärien ja gynekologien korvaustaksoja niin, että ne olisivat arviolta 60–70 euroa. Korotuksen on määrä astua voimaan ensi vuoden huhtikuussa.
– Siinä voi hyvinkin käydä niin, että korotukset valuvat taas käytännössä palvelutuotteen hintoihin ja viime kädessä nostosta hyötyvät yritykset, eivät kuluttajat, sanoo tutkimusohjaaja Riku Buri Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Niin on käynyt ennenkin. Kun yleislääkäreiden Kela-korvauksia nostettiin, noin puolet korotuksista on Burin mukaan välittynyt hintoihin. Erikoisalojen korotusten nosto vastaisi malliltaan aikaisempaa korotusta yleislääkäreiden Kela-korvauksiin.
Yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa nostettiin vuoden alusta niin, että vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun viime vuonna korvaus oli kahdeksan euroa.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on todennut, että yleiskorvaustasoa on tarkoitus tarkastella siinä vaiheessa, kun tulevia muutoksia saadaan voimaan.
Yleislääkäripalkkioiden Kela-korvausten nosto on lisännyt käyntejä vain noin kolme prosenttia viime vuodesta, mutta Kela-korvausten kustannukset lähes kolminkertaistuivat. Kilpailu- ja kuluttajaviraston huoli korvausten noustessa liittyykin Burin mukaan myös siihen, kuinka paljon niillä ylipäätään saavutetaan lisäkäyntejä.
– Aika vähän niitä lisäkäyntejä on saatu, vaikka korvauksia on merkittävästi nostettu. Eivät ihmiset herkästi vaihda julkiselta yksityiselle.
KKV katsoo, että yhteiskunnan ei ole järkevää ostaa yksityisiä terveyspalveluita esimerkiksi julkisen sektorin jonojen purkamiseksi, jos niistä maksetaan ylihintaa.
Hallitus suunnitteleekin myös valtakunnallista Kela-korvauskokeilua, jossa olisi hintakatto. Hintakatolla pyritään estämään korotusten valumista hintoihin. Burin mukaan se ei ratkaise ongelmaa, koska palveluntuottajien välille ei synny kilpailua.
Kokeilussa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle omavastuulla, joka olisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruinen eli 30 euroa.
– Uhkakuvana on, että jos hintakaton asettamiseen ei liity mitään kilpailua, se herkästi asetetaan liian korkealle. Se ei välttämättä ehkäise korvausten valumista hintoihin, Buri sanoo.
Grahn-Laasonen (kok.) on kertonut, että hintakattoa on tarkoitus laajentaa myöhemmin koskemaan myös muita Kela-korvauksia. Kokeilun on tarkoitus alkaa ensi vuoden syyskuussa.
Burin mukaan hallituksen kaavailemassa hintakatto-mallissa on vastaavuutta aikaisempaan huonoon Kela-kyytien hankintamalliin taksimarkkinoilla.
Hän istuu yhtenä Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajana työryhmässä, joka valmistelee kokeilua. Virasto on hahmotellut hallituksen suunnitelmalle vaihtoehtoista mallia, jossa hintakaton asettaminen perustuisi tarjouskilpailuun samalla tavalla kuin Kela-kyydeissä vuoden 2018 uudistuksen jälkeen. Kela kilpailuttaa nykyään eri palveluntuottajat ja korvaustaso määräytyy tarjouskilpailun perusteella.
Burin mukaan malli on toiminut Kela-takseissa hyvin. Ensimmäisen neljän vuoden aikana siitä kertyi sadan miljoonan euron säästöt.
– Tästä kokemuksesta rohkaistuneena olemme esittäneet tämmöistä tapaa asettaa hintakatto myös yksityislääkäripuolelle.
Kilpailutuksen perusteella valittaisiin ne lääkärit tai terveysalan yritykset, jotka ovat valmiita tarjoamaan vastaanottoaikoja edullisimmin. Kilpailutus on Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan suunniteltava kuitenkin aivan erityisen huolellisesti, jotta se tuottaisi toivottuja hyötyjä yhteiskunnalle.
Kilpailu ei sote-palveluissa kunnolla toimi, koska alan markkinat ovat niin keskittyneitä. Burin mukaan Suomessa, toisin kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa, ei ole käytössä niin kutsuttua otto-oikeus -järjestelmää, joka mahdollistaisi pienten paikallisten yrityskauppojen tutkimisen.
Järjestelmä pitäisi KKV:n mielestä ottaa käyttöön Suomessakin, jotta tulevaisuudessa ei tapahtuisi haitallista keskittymistä sote-markkinoilla ja muilla toimialoilla. Viime hallituskaudella asiaa selvitettiin, mutta Burin mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vastusti sitä tiukasti.
Yrityskauppavalvonta on etukäteisvalvontaa, jonka piiriin tulisi tulla kaikki yrityskaupat, jotka potentiaalisesti vähentävät kilpailua kuluttajien haitaksi. Burin mukaan sote-markkinoilla ison yrityksen oston kohteena olleet itsenäiset toimijat eivät tyypillisesti ole ylittäneet yrityskauppatoiminnan liikevaihtorajoja, vaikka ne ovat olleet paikallisesti merkittäviä toimijoita.
