Noriaki Kasai, 51, ihastutti Lahdessa – vertasi tunnelmaa 32 vuoden takaiseen: "Paljon, paljon enemmän"

LUE MYÖS: Lahden kammohypystä ikävä seuraus: itävaltalaisen urheilijan vammat paljastuivat sairaalassa

Mäkihyppääjä Noriaki Kasain vuonna 1988 käynnistyneelle kansainväliselle uralle on mahtunut pitkiä rospuuttoaikoja, joiden jälkeen ikinuori japanilainen on kiivennyt jälleen mäkitorniin ja pärjännyt hyvin.

Ennen tätä kautta Kasai hyppäsi maailmancupissa edellisen kerran talvella 2020 juuri ennen koronaviruksen ryöpsähtämistä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Harva uskoi Kasain enää palaavan maailmancupiin, mutta hän räväytti karsinnasta kilpailuun ja toiselle kierrokselle saakka helmikuussa Sapporossa.

Hämmästyttävät esitykset mäessä 51-vuotiaana jatkuivat menneenä viikonloppuna Lahdessa.

– Jos aion Kasain ikäiseksi hypätä, olen kohta vasta puolivälissä, ensimmäistä kertaa maailmancupin kilpailun karsinnan perjantaina läpäissyt 24-vuotias Henri Kavilo laskeskeli.

Muutkin suomalaishyppääjät ovat ihmeissään Kasain suorituksesta nousta huipulle tai ainakin sen tuntumaan vielä kerran.

– On se hienoa katseltavaa. Kerran kun oppii, niin on vaikea hävittää hyppyä. Kova jätkä. Ei tuollaista voi käsittää, ensimmäistä kauttaan maailmancupia kiertävä 20-vuotias Kasperi Valto sanoi.

Menestysaallot vuosikymmenen välein

Valto on syntynyt vuonna 2003, jolloin Kasai saavutti kolme MM-mitalia Italian Val di Fiemmessä. Japanilaisella oli takana vaikeuksien täyttämä vuosituhannen alku.

Kasain ura on vienyt kirkkaimmalle huipulle vuosikymmenen välein. Hän voitti lentomäen maailmanmestaruuden Tshekkoslovakian Harrachovissa 1992 ja saavutti joukkuemäen olympiahopean Norjan Lillehammerissa 1994.

Seuraava menestyspiikki osui vuoteen 2003 ja jälleen vuosikymmenen jälkeen Venäjän Sotshissa järjestettyihin olympialaisiin 2014. Siellä Kasai saavutti suurmäen hopean ja joukkuekilpailun pronssin.

Vuosikymmen Sotshin jälkeen hän tuskin nousee enää arvokilpailumitaleille, mutta maailmancupiin palaaminen on jo saavutus sinänsä.

– Aika kova temppu. Varsinkin, kun huomioidaan hänen ikänsä. Ei ikä paina liikaa, vaan hän osoittaa, että tuollainen on mahdollista, Suomen maajoukkueen 28-vuotias konkari Antti Aalto kehui.

– Hattu päästä, 26-vuotias Eetu Nousiainen hehkutti.

Hänellä ei ole lapsuuden ajalta muistoa Kasaista.

– En ole seurannut mäkihyppyä oikeastaan koskaan. Sanoin, että menen itse hyppäämään. Ensimmäinen muisto Kasaista taitaa olla se, kun hän hyppäsi 500. maailmancupin kilpailunsa, Nousiainen mainitsi japanilaisen vuonna 2016 saavuttaman merkkipaalun.

Useiden sukupolvien kilpakumppani

Maailmancupia kiertävistä hyppääjistä valtaosa on 20–30-vuotiaita. Sveitsin 42-vuotias Simon Ammann oli muutaman kauden mäkisirkuksen nestori, kunnes Kasai palasi takaisin.

Kasai on mäkisirkuksen ainoa 1970-luvulla syntynyt hyppääjä.

Ammannin tavoin 1980-luvulla syntyneet hyppääjätkin ovat huvenneet, kun kilpailuja kiertävät lähinnä enää Itävallan 38-vuotias Manuel Fettner, Puolan 37-vuotias Piotr Zyla, Japanin 36-vuotias Taku Takeuchi, Puolan 36-vuotias Kamil Stoch ja Tshekin 34-vuotias Roman Koudelka.

Kasai on ollut useiden sukupolvien kilpakumppani. Hän debytoi maailmancupissa 16-vuotiaana Sapporossa 1988. Matti Nykänen voitti kilpailun.

Kasai on nähnyt hyppääjäsukupolvien vaihtumisen, kirjaimellisesti.

– Faija oli hänen kanssaan samaan aikaan nuorten MM-kilpailuissa, Suomen tämän kauden ykköshyppääjäksi noussut 24-vuotias Niko Kytösaho sanoi.

Kytösahon isä Pasi Kytösaho on Kasain tavoin syntynyt vuonna 1972 ja hyppäsi maajoukkueessa 1990-luvulla.

– Faija lopetti 20 vuotta sitten hyppäämisen. Onhan se vähän huvittavaa. Sama kuin hän lähtisi tuonne vetämään, Kytösaho vertaili Kasain ikäeroa mäkisirkuksen valtajoukkoon.

Toni Nieminen -huuma muistoissa

Kysytään Kasailta itseltään, mikä on saanut miehen palaamaan mäkeen kerta toisensa jälkeen ja mikä on poikkeuksellisen pitkän uran salaisuus?

– Rakastan mäkihyppyä. Ei ole mitään muuta erityistä syytä, miksi olen jatkanut näin kauan, Kasai kertoi lauantaina.

Oliko vaikea palata maailmancupiin monen vuoden jälkeen?

– Maailmancupin taso on erittäin korkea. Hyppyni eivät ole olleet viime vuosina huonoja, mutta maailmancupiin päästäkseen pitää hypätä todella hyvin, Kasai muistutti.

Kasai ylsi Salpausselällä henkilökohtaisissa kilpailuissa perjantaina 38:nneksi ja sunnuntaina 28:nneksi. Lauantaina hän täytti mallikkaasti paikkansa viidenneksi sijoittuneessa Japanin joukkueessa.

Kasai viihtyi Salpausselän tunnelmassa, kuten aina Suomessa. Hän palasi muistoissaan yli 30 vuoden taakse.

– Muistan, kun hyppäsin täällä 1992. Toni Nieminen oli huipulla. Täällä oli paljon, paljon enemmän yleisöä kuin nyt. Katsomot olivat täynnä, Kasai mainitsi tuolloin tuoreen olympiavoittajan Niemisen synnyttämän huuman.

Entä se pitkän uran salaisuus?

– Ei, ei, ei. Minulla ei ole mitään salaisuutta. Ei mitään erityistä. Rakkaus lajiin, ja monet ihmiset kannustavat minua tekemään parhaani.

Seuraavaksi Kasaita odottivat häntä uskollisesti seuraavat japanilaistoimittajat. Mediavelvollisuuksien jälkeen konkarihyppääjällä riitti vielä aikaa katsojille yhteiskuvien ottamisen ja nimikirjoituksien kirjoittamisen parissa.

– Nyt ei ollut niin paljon yleisöä kuin vuonna 1992, mutta pidän Lahden yleisöstä ja suomalaisista ylipäätään, Kasai sanoi.