Neljä suomalaista koronapotilasta kertoo, kuinka erikoiset oireet kiusaavat vielä kuukausia taudin jälkeen: "Lääkäri on suoraan sanonut, että voit kärsiä näistä oireista loppuelämäsi"

5:52
Katso video: Elokuussa sadat vetosivat päättäjiin. Koronaa pitkään sairastanut Joni vaatii lisää tutkimusta viruksen vaikutuksista.

Koronan viikkoja ja jopa kuukausia kestäneistä jälkioireista on käynnistetty tutkimuksia monissa eri maissa, mutta varmaa yhtenäistä tietoa on saatavissa tällä hetkellä rajallisesti. Moni koronan pitkäaikaisia oireita saanut kokee, että asiaan ei tartuta tarvittavalla vakavuudella Suomessa. MTV Uutiset haastatteli neljää koronaan kevällä sairastunutta, jotka kärsivät edelleen erilaisista oireista.  

– Tämä on pelottavaa. Minulla on todella voimaton olo, enkä pysty elämään normaalia elämää. Kävellessä tuntuu kuin edestä puhaltaisi kova vastatuuli, Caroline Walls kuvailee tuntemuksiaan puoli vuotta tartunnan jälkeen. 

Koronan pitkittyneistä oireista kärsivien määrää on lähes mahdotonta hahmottaa vielä tässä vaiheessa. Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila arvioi, että maailmanlaajuisesti pitkittyneistä vaivoista saattaa kärsiä satojatuhansia koronapotilaita. 

– Jo tammikuussa Yhdysvalloissa potilaita seurattiin yli kuukauden ajan. Sairaalahoidetuista potilaista kolmasosalla nähtiin keuhkomuutoksia edelleen yli kuukauden jälkeen. Ja yleisyyttä on edelleen selvitelty. Tuoreen, vielä vertaisarvioimattoman, yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 70 prosentilla sairaalahoidossa olleista potilaista oli hengitysoireita vielä kuukauden jälkeen kotiutuksesta, Parkkila kommentoi tilannetta MTV Uutisille syyskuun lopussa.

 Husin infektioylilääkärin Asko Järvinen arvioi niin ikään viime kuussa, että oireiden pitkittymiset eivät ole yleisiä, ja muistuttaa, että niille voi löytyä myös muu selitys. 

– On muistettava, että pelkästään korona ei aiheuta pitkittynyttä oireilua, vaan influenssan ja keuhkokuumeen jälkeenkin voi olla pitkään jälkioireita.

Jälkioireita on ollut kaikenikäisillä ihmisillä, eivätkä nuoret ole poikkeus. Järvisen mukaan nuorilla on ilmennyt jälkitautina hajuaistin pitkäaikaista katoamista. Hajuaistin muutoksista kärsii myös koronan sairastanut THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Oma henkilökohtainen ongelmani on, etten pysty juomaan kahvia. Se vaan maistuu hirveän pahalta. Ensin luulin, että se on vain pään sisällä oleva ajatus, mutta kyllä se on ilmeisen todellinen muutos.

Brittiläisen tutkimuksen mukaan pitkittyneistä oireista kärsivien oirekuva on moninainen, mutta yleisimmin on raportoitu muun muassa poikkeavaa väsymystä, päänsärkyä, unettomuutta, lihassärkyä ja sahaavaa kuumeilua. Järvinen kertoo törmänneensä erikoisiinkin oireisiin.

– Saattaa tulla uudestaan esimerkiksi yskää tai lämpöpiikkejä. Aika eriskummallisiakin yhden alueen tai paikan oireita – silloin tällöin ilmaantuvaa kipua jollekin alueelle, jonka syytä emme ihan tarkkaan tiedä, Järvinen kommentoi.

Tauti rajoittaa elämää vielä kuukausien jälkeen

Caroline WallsEveliina Leinonen ja Annamari Viljanen sairastuivat kaikki koronaan puolisen vuotta sitten. Kolmikon kaikista pahimmat oireet ovat takanapäin, mutta normaaliin elämään on vielä matkaa.

Annamari Viljasen oireet alkoivat huhtikuun alussa, ja ne olivat hyvin tyypilliset: nuhaa, yskää, lihassärkyä, kuumetta, paineen tunnetta rinnassa, rintakipua, haju- ja makuaistin menetys, ripulia ja hengenahdistusta. 

– Minulla on edelleen nuhaa, yskää ja hengenahdistusta. Jos seison yli tunnin niin jalkapohjiin tulee kipua. En jaksa niin kuin jaksoin ennen sairastumista ja väsyn helpommin, Viljanen kertoo.

Myös Eveliina Leinonen kärsii edelleen väsymyksestä. Tällä hetkellä hän kokee suoriutuvansa noin 40 prosenttisesti normaaleista asioista.

– En palaudu rasituksesta, enkä tarkoita mitään urheilusuoritusta, vaan puhun esimerkiksi kaupassa käynnistä. Keho ei yksinkertaisesi palaudu, ja sykkeet nousevat koko ajan todella korkeiksi, Leinonen sanoo.

Aivan perusasioiden tekeminen on Leinoselle hankalaa, ja hän kokee, että elämä on edelleen taudin takia hyvin rajoittunutta. 

– En pysty käymään koiran kanssa lenkillä ollenkaan. Ennen kuljin pyörällä joka paikkaan, mutta tällä hetkellä pitää siirtymiseen käyttää autoa.

Rajusta taudista pitkittyneisiin oireisiin 

56-vuotiaan Caroline Wallsin kohtaaminen koronaviruksen kanssa lähti rajusti liikkeelle huhtikuun alussa.

– Oireet alkoivat kuumeilulla, ja viikon oireilun jälkeen hakeuduin sairaalaan, koska en pystynyt hengittämään. Sairaalassa yli neljänkymmenen asteen kuumeeni saatiin laskemaan ja kotiuduin viiden päivän hoidon jälkeen, Walls kertaa tapahtumia.

Tällä hetkellä uupumus on päällimmäisin oire, mutta postinjakajana normaalisti toimiva nainen kertoo myös kärsivänsä hengenahdistuksesta ja aivosumusta eli tilasta, jossa keskittyminen on hankalaa ja muisti pätkii.

– Välillä kestää todella kauan ennen kuin muistan asioiden nimiä. Olen myös menettänyt puolet hiuksistani, mikä on todella kamalaa, Walls sanoo.

Annamari VIljanen (vas.), Sanna Järvenpää (kesk.ylh.), Eveliina Leinonen (kesk. alh.) ja Caroline Walls (oik.) olivat ennen sairastumistaan hyvässä kunnossa ja harrastivat paljon liikuntaa. 

Erilaiset oireet

Sanna Järvenpään tarina on hieman erilainen. Hän ei aluksi huomannut olevansa sairas, mutta paineen tunne rintakehässä sai 37-vuotiaan naisen soittamaan koronaneuvontaan. Testin jälkeen paljastui, että hänellä on koronatartunta.

Aluksi Järvenpäällä oli päänsärkyä, hengenahdistusta ja joitain neurologisia oireita. Myöhemmin oireet ovat pahentuneet, ja uutena oireena on tullut sydämen lisälyönnit.

– Lisälyöntejä on useammin kuin ennen, ja ne ovat myös voimakkaampia. Niitä on ollut koko ajan, mutta viimeinen kuukausi on ollut pahin.

Brittiläisen terveystutkimusinstituutin raportin mukaan myös koronan lieväoireisena sairastanut voi saada vakavia jälkioireita. Yleisemmin ajatellaan, että jälkioireet iskevät vakavasti koronan sairastaneisiin, joilla oireet voivat kestää jopa kuukausia. 

Lääkärit eivät ole löytäneet spinning-ohjaajana toimivasta Järvenpäästä mitään vikaa, ja sydämen EKG:kin on otettu kolme kertaa ilman, että se näyttää mitään normaalista poikkeavaa.

– Sydämen lisälyönnit on kyllä diagnosoitu, mutta mitään varsinaista vikaa minusta ei olla löydetty testien perusteella. Lääkäri on suoraan sanonut, että voit kärsiä näistä oireista loppuelämäsi, Järvenpää sanoo.

Elämä aivan uudella mallilla

Oireiden lisäksi tietämättömyys aiheuttaa monelle ahdistusta. Annamari Viljanen ja Caroline Walls ovat olleet pois työelämästä nyt kuusi kuukautta, eikä ole selvää, milloin he pääsevät palaamaan takaisin työelämään. 

Fysioterapeuttina toimiva Leinonen ei pysty harjoittamaan tällä hetkellä ammattiaan täysillä.

– Olen töissä 40-prosenttisesti, ja sekin tuntuu liian raskaalta, Leinonen sanoo.

Caroline Walls ei edes puhu vielä töihin palaamisesta.

– Nyt on kulunut jo puoli vuotta, mutta olen edelleen tässä tilanteessä, jossa en pysty tekemään mitään, Walls sanoo.

Kaikkien neljän koronaan sairastuneen tilanteita yhdistää se, että he elävät edelleen epätietoisuudessa. Myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa tutkimusten tarpeellisuutta.

– Näistä tautitiloista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta paremmin ymmärretään mitä on tapahtunut ja miten pitkään oireilevia voidaan auttaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja