Vantaalaisperhe joutui vaikeaan paikkaan, kun perheen nelivuotias poika alkoi pelätä päiväkotiin menemistä "vihastuvan" hoitajan takia. Samaisen hoitajan entinen kollega kertoo todistaneensa kovakouraisuutta ja huutamista.
Kun vantaalaisen Emmin lapsi Veijo vaihtoi päiväkotia kaksi vuotta sitten, tuolloin nelivuotiaan pojan käytös muuttui miltei välittömästi.
Emmin ja Veijon nimet on muutettu tässä jutussa aiheen arkaluontoisuuden takia. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Ensin Emmi pisti lapsen kiukkuisuuden ja painajaisten katkomat yöunet pelkästään hoitopaikan muutoksen piikkiin. Veijo, joka oli aiemmin viihtynyt päiväkodissa hyvin, alkoi vastustella sinne menoa.
Talven tullen poika oli päiväkotiaamuina jo suorastaan "kauhuissaan".
– Veijo alkoi itkeä jo päiväkodin portilla, etten veisi häntä. Aivan paniikkitilaan hän meni viimeistään, jos ovella oli vastassa yksi tietty ryhmän hoitaja, Emmi kertoo.
Hoitajaa kutsutaan tässä jutussa Saanaksi.
– Aina hänet nähdessään Veijo anoi, että äiti, älä jätä minua tänne, Emmi kertoo.
Kun Veijo alkoi ääneenkin puhua pelkäävänsä hoitajaa, se oli äidille hälytysmerkki. Emmi muistelee Veijon sanoittaneen tilannetta toteamalla, että "Saana vihastuu ja huutaa minulle niin monta kertaa".
Emmi ei epäillyt poikaansa.
– Tunnen lapseni ja tiedän, milloin hän keksii satuja päästään ja milloin ei.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Päiväkoti oli aikaisemmin Veijolle mieleinen paikka. Kuvituskuva.MTV
Kaikki epäilyt kiistettiin
Veijon kerrottua pelostaan Emmi otti yhteyttä ryhmän opettajaan, joka lupasi selvittää asiaa.
– Hän vakuutteli minulle, että mitään väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut ja että Saana on tosi kiva ja mukava tyyppi, Emmi sanoo.
Emmi ei jättänyt asiaa siihen vaan oli seuraavaksi yhteydessä päiväkodin silloiseen johtajaan.
– Hän vaikutti ottavan asian tosissaan ja sanoi haastattelevansa koko henkilökunnan. Että nyt selvitetään juurta jaksain, onko jotain tapahtunut.
Selvityksen jälkeen vanhemmat kutsuttiin päiväkodille keskusteluun, jossa olivat läsnä sekä päiväkodin johtaja että itse hoitaja. Johtaja totesi, ettei kenelläkään henkilökunnan jäsenellä ollut mitään pahaa sanottavaa Saanasta.
Lue myös: Äidin pahin painajainen: Taapero karkasi päiväkodista, eikä sitä edes huomattu
Myös hoitaja itse kiisti kaikki epäilyt.
– Hän sanoi, että haluaa vain lasten parasta eikä ole ikinä mitään vihastunut.
Melko pian yhteisen tapaamisen jälkeen Saana kuitenkin siirrettiin töihin toiseen ryhmään.
– Siinä vaiheessa hyvin äkkiä Veijokin halusi taas mennä päiväkotiin, eikä sinne mentykään enää itkien. Se vaikutus oli aika välitön, Emmi kuvailee.
Entinen kollega todisti huutamista ja tuuppimista
Reilu vuosi vaikean alun jälkeen Veijo alkoi taas osoittaa merkkejä samankaltaisesta oireilusta. Pian Emmi kuulikin Saanan palanneen väliaikaisesti takaisin ryhmään.
Lue myös: Sisäinen ohje paljastaa, kuinka Helsinki kiristi päiväkotien sijaishankintaa kertomatta vanhemmille
Emmi päätti kysellä samaan yksikköön töihin menneeltä tutultaan, oliko tämä nähnyt, miten Veijon ryhmän hoitajat käyttäytyivät lapsia kohtaan.
Yllättäen kollega kertoi ehtineensä jo irtisanoutumaan kyseisestä päiväkodista juuri siksi, että Saana oli toistuvasti kohdellut lapsia ja häntä huonosti. Päiväkodin johtaja oli tällöin jo vaihtunut, mutta uusikaan ei ollut tuntunut ottavan kollegan toistuvia valituksia Saanasta kovin vakavasti.
Irtisanoutunut opettaja vahvistaa Emmin kertomuksen MTV Uutisille. Opettaja ei työskennellyt Veijon ryhmässä vaan pienten ryhmässä, jossa hän kuvailee Saanan huutaneen lapsille sekä tönineen pieniä yksivuotiaita, jos he eivät heti ensimmäisestä käskystä lähteneet toivottuun suuntaan.
– Hän oli fyysisesti kovakourainen ja ulosanniltaan tyly. Irtisanouduin, koska en jaksanut epäasiallista käytöstä, johon päiväkodin johtaja ei lukuisista keskusteluyrityksistäni huolimatta puuttunut, opettaja kertoo MTV:lle.
Emmi päätti, että heidän perheensä osalta asia saisi sillä kertaa olla, sillä Veijo oli joka tapauksessa jäämässä samoihin aikoihin pitkälle kesälomalle ja siirtymässä sen jälkeen esikouluun toiseen ryhmään.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Myös hoitajan entinen kollega kertoo epäasiallisesta käytöksestä. Kuvituskuva.MTV
– Toki kyselin Veijolta silloin useampaan otteeseen, miten päiväkodissa menee, mutta yritin olla johdattelematta ja mainitsematta Saanan nimeä. Ilmeisesti ainakaan mitään isompaa selkkausta ei heidän välillään silloin ollut.
Emmi ei tiedä, liittyikö Veijon aiemmin pelästyttäneisiin "vihastumisiin" fyysistä kovakouraisuutta.
– Muistaakseni Veijo kyllä kuvaili, että Saana ottaa kovasti kiinni, mutta mistään vakavammasta minulla ei ole tietoa. Päätin myös itse, etten lähde tekemään oletuksia, koska se ei olisi reilua.
"Paikka, missä lapsen pitäisi olla turvassa"
Jälkikäteen Emmi muistaa pojan päiväkodinvaihdosta seuranneen ajan hyvin ahdistavana. Omatkin yöunet kärsivät, ja töissä oli vaikea keskittyä. Emmi sai paniikkikohtauksia miettiessään, mitä omalle lapselle mahdollisesti samaan aikaan toisaalla tapahtui.
– On ihan hirveää joutua kantamaan väkisin oma lapsi päiväkotiin, kun hän anoo ja itkee, ettei äiti veisi. Mutta on pakko viedä, että saa lähdettyä töihin, Emmi kuvailee.
Lue myös: Yksinäisiä pikkulapsia on jokaisessa päiväkodissa – "Yksi pieni tyttö kertoi, että siitä tulee pipi ja se satuttaa"
Veijon siirtämistä toiseen päiväkotiin harkittiin, mutta toinen suuri muutos lyhyen ajan sisään olisi sekin ollut lapselle raskasta.
– Näin jälkikäteen toivon, että olisin vetänyt Veijon pois, mutta nyt on helppo ajatella niin. Silloin tilanne oli huomattavasti hankalampi.
– Tuntuu hullulta, että se paikka, missä lapsen pitäisi olla turvassa, ei ollutkaan sellainen, johon hänet olisi voinut jättää pelkäämättä.
Alalla itsekin työskentelevänä Emmi ajattelee, että useimmat varhaiskasvatuksessa ilmenevät kaltoinkohtelut tai laiminlyönnit johtuvat resurssipulasta ja epäpätevistä sijaisista. Toisaalta talojen vakituisen henkilökunnan piirissä voi myös muodostua kuppikuntia, joissa ei tunnisteta tai tunnusteta itselle läheisen kollegan vanhentuneita kasvatusmetodeja.
– Sinne muodostuu sellainen ydinporukka, jota puolustetaan loppuun saakka, ja valituksista huolimatta annetaan jonkun toiminnan jatkua vuosikaudet. Silloin tällaiselle toiminnalle annetaan hyväksyntä, Emmi päättää.
Lue myös: Leikkimisen muuttuminen huolestuttaa asiantuntijaa – "Sitä ei voi korvata millään muulla"
Varhaiskasvatuksen johtaja kommentoi
Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä sanoo MTV Uutisille puhelimitse, että ei voi millään tavalla ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Mäkelä vakuuttaa, että epäilyihin varhaiskasvatuksessa tapahtuvista lasten kaltoinkohteluista puututaan Vantaalla hyvin matalalla kynnyksellä.
– Työnantajana tehtävämme on varmistaa laadukas pedagogiikka, johon huutaminen tai lasten kovakourainen käsittely ei tietenkään kuulu, Mäkelä sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Varhaiskasvatusjohtajan mukaan epäilyt kaltoinkohtelusta käsitellään asianmukaisesti. Kuvituskuva.MTV
Huoltajien epäillessä lapsen kaltoinkohtelua päiväkodin johtaja keskustelee työntekijän kanssa. Jos ja kun tilanteessa on sana sanaa vastaan, ensi alkuun pyritään myös selvittämään, mitä muut työntekijät ovat nähneet tai kuulleet.
– Harvoin varhaiskasvatuksen työntekijät ovat yksin lapsen tai lasten kanssa niin, että paikalla ei olisi muita työntekijöitä. Tietysti yksittäisiä tilanteita hetkellisesti on, mutta yleisesti ryhmärakenteessa on aina kolme työntekijää, Mäkelä sanoo.
– Tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Siinä otetaan huomioon, onko kyse yhdestä yksittäisestä kerrasta vai onko huoli jonkun epäasiallisesta käytöksestä toistuvaa.
Lain mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista. Mäkelä kertoo, että Vantaan kaupungilla on tähän liittyen kattava ohjeistus ja lomake.
– Epäkohdat voivat liittyä vaikka toiminnan järjestelyihin, ja näitä ilmoituksia tuleekin ihan pihan hiekoituksesta alkaen. Mutta ilmoitusvelvollisuus koskee myös sitä, jos työntekijä havaitsee jonkun kollegan taholta epäasiallista käytöstä, Mäkelä muistuttaa.
Ilmoitukset menevät päiväkodin johtajalle, mutta myös alueen varhaiskasvatuspäällikölle. Toisinaan niitä käsitellään sisäisesti myös ylemmällä tasolla. Tarvittaessa käyttöön otetaan normaalit työnantajan kurinpitotoimet: varoitus tai irtisanominen.
Lue myös: Milloin kipeän lapsen voi viedä päiväkotiin? Ota huomioon kaksi olennaista asiaa
Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun
Vanhempien on hyvä muistaa, että varhaiskasvatuksen toimintaa valvoo myös aluehallintovirasto. Perhe voi tarvittaessa tehdä sinne kantelun, jotta selvittelyyn saadaan mukaan ulkopuolinen arvioija.
Johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Etelä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueelta kertoo, että viime vuonna varhaiskasvatuksen asioissa tehtiin 211 kantelua, joista lapsen kohteluun liittyi reilut 30 tapausta.
Tänä vuonna vireille on tullut toistaiseksi yli sata kantelua varhaiskasvatusta koskien. Näistä nimenomaan lapsen kohteluun tai työntekijään liittyviä kanteluita on molempia alle 20.
– Aika usein lapsen kohtelu ja työntekijän käytös liittyvät toisiinsa. Yksi kantelu varhaiskasvatuksesta saattaa siis koskettaa useampaa teemaa, Keski-Rauska kertoo.
Mäkelän mukaan Vantaan osalta aluehallintovirastoon tulee vuosittain muutama kymmenen varhaiskasvatukseen liittyvää kantelua. Kanteluiden kirjo on laaja lähtien henkilöstön mitoituksesta puutteellisiin leikkivälineisiin tai rikkinäisiin portteihin.
– Joukossa on myös sellaisia kanteluita, joissa on jotakin huomautettavaa työntekijän tekemisissä, Mäkelä sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Varhaiskasvatuksen epäkohdista voi kannella aluehallintovirastoon. Kuvituskuva.MTV
Kun aluehallintovirasto vastaanottaa kantelun, se tekee selvityspyynnön varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Usein tilannekuvan luomiseksi myös tarkistetaan, miten yksikön toiminta on yleisesti ottaen järjestetty ja ovatko esimerkiksi turvallisuussuunnitelmat ajantasaiset ja henkilöstön kelpoisuusvaatimukset kunnossa.
– Välillä on tilanteita, ettei selvityksen jälkeenkään pystytä todentamaan, onko toimittu lainmukaisesti, Keski-Rauska sanoo.
– Jos jokin rike on tapahtunut, niin tyypillinen ratkaisu on antaa huomautus, yleensä joko työntekijälle ja/tai päiväkodin johtajalle, Keski-Rauska kertoo.
Jos epäilee, että lapsiin kohdistuva epäasiallisen käytös täyttää rikoksen tunnusmerkit, Mäkelä neuvoo ottamaan nopeasti ja matalalla kynnyksellä yhteyttä poliisiin.
– Toimimme tietysti niin itsekin, jos tällainen epäilys herää, Mäkelä sanoo.