Naton Stoltenberg lupaa Suomelle turvaa "harmaaksi ajaksi" – esimerkiksi sotilaallista läsnäoloa lähialueille ja sotaharjoituksia

Suomessa on oltu hieman huolissaan niin sanotusta harmaasta ajasta, jolla tarkoitetaan aikaa ennen kuin Nato-hakemus olisi lopullisesti hyväksytty. Tähän ratifiointiprosessiin voi kulua ennakkoarvioiden mukaan aikaa kuukausia tai kokonainen vuosi. Venäjä saattaa aiheuttaa kaikenlaisia ilkeyksiä prosessin aikana.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää mahdollisena esimerkiksi sotilasharjoitusten määrän lisäämistä maiden lähialueilla.

– Tuki voi olla selkeä poliittinen kannanotto Naton jäsenvaltioilta. Se voi myös olla lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo lähialueilla.  

– Kyse voisi olla erityyppisistä sotaharjoituksista maalla, merellä ja ilmassa tai se voisi olla sotilaallista läsnäoloa harjoituksiin liittyen. Mutta olisi hullua, jos kertoisin liian tarkasti ja konkreettisesti tässä vaiheessa, Stoltenberg kertoi ruotsalaisen TV4:n haastattelussa.

STT kertoi tänään, että Iso-Britannian lisäksi myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.

Lue myös: STT: Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Ranska ovat luvanneet Suomelle sotilaallista tukea Nato-prosessin ajaksi

Stoltenberg: "Puhutaan kuukausista"

Stoltenberg toisti jälleen kerran, että Suomen ja Ruotsin mahdollisia Nato-jäsenhakemuksia voidaan käsitellä erittäin ripeästi. Hän arvioi, että koko prosessi kestäisi alle vuoden, ehkä joitakin kuukausia.

Stoltenberg myöntää kuitenkin, ettei hän voi vaikuttaa Nato- jäsenmaiden parlamenttien ratifiointikäsittelyn aikatauluihin.

– En voi ohjeistaa Nato-jäsenmaiden 30 parlamenttia. Mutta viestit, joita saamme eri pääkaupungeilta kertovat, että prosessi menisi ripeästi. Puhutaan kuukausista, hän sanoi.

Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään keskustellut eduskunnan eri osapuolten kanssa Suomen turvallisuusratkaisusta. Niinistön mukaan valtioneuvoston selontekoa koskeva työ on enää loppusilausta vailla.

Niinistö toisti myös, että hän kertoo oman kantansa Suomen Nato-jäsenyydestä viimeistään 12. toukokuuta.

Lue myös: Ruotsin Nato-aikataulu tiivistyy: Päätös voidaan tehdä jo ensi viikon sunnuntaina

Seuraavat askeleet Nato-prosessissa

Näin Nato-prosessi todennäköisesti Suomessa seuraavaksi etenee.

Toukokuun puolivälin kohdilla eduskuntapuolueet ovat käsitelleet Nato-kysymystä ja eduskunnassa Nato-selonteko on todennäköisesti edennyt mietinnön kirjoittamiseen ulkoasiainvaliokunnassa.

Mietinnön pohjalta eduskunta muodostaa kantansa Nato-hakemuksesta ja kanta on todennäköisesti myönteinen hakemuksen lähettämiseen.

Nyt käsittelyssä olevassa Nato-selonteossa on hahmoteltu sitä, minkälaisia askeleita liittymisprosessissa on ja tiedotusvälineille on järjestetty aiheesta myös taustoitusta.

Tasavallan presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ministerivaliokunta (tp-utva) valmistelee seuraavaa hakemusvaihetta todennäköisesti juuri toukokuun puolivälin kohdilla. Viikon tai kahden kuluttua.

Nähtäväksi jää, ehtiikö eduskunta saada mietinnön valmiiksi ennen seuraavaa vaihetta.

Hallituksen yleisistunto antaa tp-utvan työn pohjalta uuden selonteon tai tiedonannon eduskunnalle, joka järjestää tästä uudesta selonteosta tai tiedonannosta valiokuntakäsittelyn ja mahdollisen äänestyksen.

Eduskunta laatii päätöksestään kirjelmän.

Eduskunnan näillä näkymin Nato-hakemukselle myönteinen kirjelmä on puolestaan pohjana tasavallan presidentille, joka päättää hallituksen esittelystä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.

Presidentti nimittää lisäksi neuvotteluvaltuuskunnan ja antaa neuvotteluohjeet.

Natolle lähetetään ilmoitus Suomen halukkuudesta liittyä puolustusliittoon. Ilmoituksen allekirjoittajana saattaa toimia ulkoministeri.

Nato voi järjestää Suomelle liittymisneuvottelut jo muutaman päivän kuluttua sen jälkeen, kun se on saanut Suomen ilmoituksen. Liittymisneuvottelut kestävät todennäköisesti vain päivän tai kaksi.

Jos liittymisneuvottelut saadaan päätökseen ennen kesäkuun loppua, Suomi voi olla tarkkailijajäsenenä mukana Naton Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopussa.

Varsinaista jäsenyyttä varten kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä Suomen liittyminen. Hyväksynnän tekee jokaisen maan parlamentti tai ainakin Yhdysvaltojen kohdalla senaatti. Ratifioinnissa voi kestää kuukausia tai vuosi.

Aiemmin nopein Nato-prosessi on koskenut Montenegroa, jonka liittyminen kesti vuoden.

Ratifiointiprosessin jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Naton perussopimukseen. Tämän jälkeen Suomessa eduskunta päättää hallituksen esityksestä lopullisesti Suomen liittymisestä.

Todennäköisesti vasta tässä vaiheessa selviää perustuslakivaliokunnan käsittelyssä se, tarvitaanko eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö päätökseen vai riittääkö määräenemmistö.

Naton jäsenyys sinetöityisi, kun liittymiskirja annettaisiin Yhdysvaltojen hallitukselle.