Naton jättikokous käynnistyy riitaisena

Nato aloitti kaikkien aikojen suurimman kokouksensa Romanian Bukarestissa tänään. Tapaamista on suojaamassa jopa kymmeniätuhansia poliiseja.

Näkemyseroista huolimatta Kroatia ja Albania ovat silti saamassa Natolta kutsun liittyä liiton jäseniksi. Makedonian jäsenyys on sen sijaan kaatumassa Kreikan vastustukseen.

Naton tiedottaja James Appathurai myönsi ennen kokouksen alkua, ettei Kreikka ole antanut periksi kiistassa, joka koskee Makedonian virallista nimeä. Kreikalla on Makedonia-niminen pohjoinen maakunta, ja Makedonian valtion nimestä on riidelty kansainvälisellä tasolla jo vuosia.

Ukrainalle ja Georgialle jarruja

Ukrainan ja Georgian alustavat jäsenyyshaaveet ovat osaltaan tyssäämässä useiden Euroopan maiden vastustukseen.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush haluaisi osaltaan, että maat kutsutaan huomenna mukaan niin sanottuun jäsenyysvalmennusohjelmaan. Tämä on jäsenyyden esiaste. Monet Itä-Euroopan Nato-maat tukevat Bushia.

Ranska ja Saksa haluavat kuitenkin lykätä päätöstä. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi kokoukseen saapuessaan, että jäsenyysvalmennuksesta puhuminen on liian aikaista. Muun muassa Norja, Belgia ja Hollanti ovat olleet samoilla linjoilla.

Ukrainan poliittisen johdon sitoutuminen Nato-jäsenyyteen on näyttänyt Euroopassa vielä liian epävarmalta. Georgian kohdalla maan opposition kova kohtelu on puolestaan epäilyttänyt monia.

Venäjä vastustaa kiivaasti kummankin liittymistä Natoon, mikä on myös vaikuttanut Euroopan maiden kantoihin.

Ranskalta Afganistan-vahvistusta

Myös suhtautuminen vaikeuksissa olevan Afganistaniin jakoi mielipiteitä. Naton on määrä päättää huomenna, miten operaation kanssa edetään.

Bush patisteli osaltaan Nato-maita lisäämään joukkoja etenkin eteläisessä Afganistanissa. Hänen mukaansa liitolla ei ole varaa epäonnistua taistossa Taleban-liikettä vastaan.

- Olipa se kuinka kallista ja vaikeaa tahansa, meidän on voitettava, Bush painotti.

Kuitenkin vain Ranskan presidentiltä Nicolas Sarkozylta odotetaan illallisella varmasti ilmoitusta lisäpanostuksista. Ranskakaan ei tosin välttämättä halua lähettää sotilaitaan vaaralliseen etelään.

Yhdysvaltojen ohella etenkin Kanada vaatii tukea alueelle. Kaksikon lisäksi etelässä taistelevat tällä hetkellä vain Hollanti, Britannia ja Tanska.

Natolla on Afganistanissa yli 40 000 sotilasta. Lisää tarvittaisiin ainakin 1 500.

Suomella on Afganistanissa satakunta sotilasta, kaikki maan rauhallisemmassa pohjoisosassa.

Ohjuspuolustus arka paikka Norjalle

Naton ajatus liittymisestä mukaan Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään on vaikea pala Norjalle sotilasliiton huippukokouksessa.

Enemmistö jäsenmaista suhtautuu ajatukseen myönteisesti etenkin, jos asiasta saadaan jonkinlainen periaatesopu Venäjän kanssa.

Norja ei kuitenkaan halua, että huippukokous antaa positiivisia viestejä hankkeesta. Maan mielestä ohjuspuolustuksen rakentaminen on vastoin aseriisunnan henkeä.

Yhdysvaltain mukaan järjestelmää tarvitaan torjumaan pitkän matkan ohjuksia Iranin kaltaisista maista.

Nato-maat keskustelevat ohjuspuolustuksesta keskenään torstaina. Perjantaina asia on esillä Naton ja Venäjän tapaamisessa.

Myös Venäjä on karsastanut järjestelmää, mutta on hieman pehmentänyt asennettaan viime aikoina. Yhdysvallat on vakuuttanut, ettei ohjuspuolustusta ole tarkoitettu Venäjää vastaan.

(MTV3-STT)