Nato pyrkii vahvistamaan joukkojaan Afganistanissa

Sotilasliitto Nato on päässyt ainakin periaatteelliseen sopuun Afganistanin operaation vahvistamisesta. Nato-maat lupasivat Riiassa pidetyssä huippukokouksessa lähettää lisää joukkoja sotien runtelemaan maahan ja tiivistää yhteistyötä varsinkin Etelä-Afganistanissa.

- Kaikki ymmärtävät, että tämä on Natolle ehdottoman kriittinen tehtävä. Olemme täysin yhtä mieltä siitä, että Naton luotettavuus on vaakalaudalla, sanoi Britannian pääministeri Tony Blair.

Naton julkilausumasta ei käynyt ilmi, kuinka paljon Afganistaniin aiotaan saada lisää sotilaita. Viranomaisten mukaan vähintään kolme maata on kuitenkin sitoutunut tukevoittamaan joukkojaan. Niistä yksi on Tshekki, joka aikoo nostaa sotilaidensa määrä puolella yli 200:aan ensi vuonna. Kahden muun nimiä ei mainittu.

Afganistanissa on tällä hetkellä yli 32 000 ulkomaista sotilasta 37 maasta, satakunta myös Suomesta. Painostus on kohdistunut erityisesti Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan. Niiltä vaadittiin lisää toimia äärimmäisen jännittyneessä Etelä-Afganistanissa.

Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer kertoi, että sotilasliitto hyväksyi myös Ranskan presidentin Jacques Chiracin aloitteen niin sanotun yhteysryhmän perustamisesta. Suunnitelman mukaan Nato pyrkii yhdessä EU:n, Maailmanpankin ja tiettyjen muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa parantamaan Afganistanin jälleenrakentamista.

Natolle uusia rauhankumppaneita ja jäseniä

Nato ilmoitti saaneensa lisäksi nopean toiminnan joukkonsa NRF:n täyteen toimintavalmiuteen. Sotilasliiton mukaan 25 000 sotilaan vahvuinen NRF voidaan komentaa koska tahansa maailmalle muutaman päivän varoitusajalla.

Nato-kokouksessa tehtiin myös päätös mahdollisista uusista rauhankumppaneista ja jäsenistä. Kumppanuutta tarjotaan Serbialle, Bosnia-Hertsegovinalle ja Montenegrolle. Albania, Kroatia ja Makedonia voivat taas odottaa Naton kutsua täysjäsenyyteen vuonna 2008, jos niiden asevoimat vastaavat silloin sotilasliiton vaatimuksia.

YK:n sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä Carla Del Ponte hämmästeli Naton avausta Balkanilla.

- Pääsyyttäjä on hyvin yllättynyt, koska häneen ei oltu yhteydessä. Hän on pettynyt, koska vaikuttaa siltä kuin Serbia palkittaisiin siitä, ettei se ole tehnyt yhteistyötä tuomioistuimen kanssa, valitti Del Ponten edustaja Anton Nikiforov.

Serbian ulkoministeri Vuk Draskovic toivoi puolestaan rauhankumppanuuden helpottavan EU-neuvotteluiden jatkamista. EU:n ja Serbian yhteistyöneuvottelut katkesivat viime keväänä, koska kenraali Ratko Mladicia ei ollut pidätetty määräaikaan mennessä.

- Tämä on viesti kaikille taantumuksellisille joukoille Serbiassa, ettei menneisyyteen ole paluuta, Draskovic iloitsi.

Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vakuutti, että Nato aikoo seurata tarkkaan Serbian ja Bosnian ponnisteluja sotarikollisten saattamiseksi oikeuden eteen.

Rauhankumppanuutta pidetään usein ensimmäisenä askeleena kohti Naton täysjäsenyyttä.

(MTV3-STT-AP-AFP-DPA-Reuters)

Lue myös: