Nato-liittolaiset arvostavat Suomen mukanaan tuomia vahvuuksia – MTV paikalla suuressa tykistöharjoituksessa Tanskassa

– Tykistö ja laajemmin katsottuna tulituki ilmasta sekä mereltä, kuten tässä harjoituksessa olemme nähneet, on erittäin tärkeää. Tulituki suojaa joukkoja heidän tehtävissään. Tykistö on aina ollut tärkeä taistelussa ja niin on edelleen, sanoo Britannian asevoimien kenraaliluutnantti Nick Borton.

– Ei ole vain yhtä asejärjestelmää, jolla taisteluja voitetaan. Kaikki ovat tärkeitä eri tavoin. Naton vahvuus on se, että meillä on valikoima erilaisia kyvykkyyksiä, jotka voidaan tuoda yhteen. Nato on vahvempi yhdessä ja sen tämä harjoitus ehdottomasti osoittaa, toteaa puolestaan prikaatin komentaja Matt Birch.

Suomen jäsenyyden myötä Nato saa yhden läntisen Euroopan laajimmista tykistöistä. Suomen tykistön koko on 1 500 asetta.

Dynamic Front -harjoituksen aikana Suomen Nato-jäsenyys oli vielä viimeistä silausta vaille valmis, kun Turkin parlamentti käsitteli jäsenyyden ratifiointia. Harjoituspaikalla upseerit kommentoivat Suomen tulevaa jäsenyyttä liittoumassa kohteliaasti mutta niukasti. Ruotsin jäsenyyden viivästymiseen ei haluttu ottaa kantaa.

– Naton tehtävä on toimia pelotteena. Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä suurempi tuo pelote on, ja sitä tehokkaampi Nato on, sanoo Matt Birch.

Tanskan asevoimien kenraalimajuri Gunner Arpe Nielsen arvioi Suomen vahvan armeijan tuovan mukanaan paljon sotilaallista kyvykkyyttä sekä arvokasta kokemusta muille jäsenmaille. Kenraalimajuri Stephen Maranian uskoo puolestaan, että sekä Suomen että Ruotsin liittyminen tulee sujumaan hyvin saumattomasti. 

– Olemme työskennelleet Suomen ja Ruotsin kanssa vuosikausia. Maiden keskinäiset suhteet sekä suhteet Natoon säilyvät samana. He ovat vain jatkossa liittolaisiamme eivätkä pelkästään kumppaneita, Marian toteaa.

Lue myös: Brittiarmeijan ex-komentaja vähätteli Suomen sotilaallista voimaa – tyrmättiin täysin Twitterissä

Miehistöpula vaivaa Tanskan armeijaa

Harjoituksen isäntämaa Tanskan osalta ongelmana on ammattisotilaiden pysyminen asevoimien palveluksessa. Jopa lähes neljännes armeijan viroista on täyttämättä, ja armeija täyttää tällä hetkellä sille asetetuista 17:stä vahvuustavoitteesta vain kolme. Vaikka rahoitusta lisättäisiin, kestää vuosia ennen kuin Tanskassa voidaan puhua uskottavasta, taisteluvalmiista armeijasta. Prikaatikenraali Henrik Lyhne nosti asian esiin toissaviikolla Tanskan TV2:n haastattelussa.

– Olen ollut armeijassa 40 vuotta, eikä tilanne ole ollut koskaan näin huono. Tilanne on kriittinen, koska se tuntuu kaikissa yksiköissä. Vierailin äskettäin yksikössä, jonka pitäisi pian nimittää uusi johtaja ja hänen sijaisensa. Siellä oli vain yksi johtaja. Yksikköä johti siis vain yksi upseeri neljän sijaan. Tämä on tilanne ja se on kestämätön. Se ei riitä pitkällä aikavälillä, koska henkilöstön työmäärä on suuri, Lyhne sanoi.

– Tanskan puolustus tuntee nyt nahoissaan, mitä budjettileikkauksista on seurannut kylmän sodan lopusta tähän päivään saakka. Se on luonnollista, maailma oli silloin erilainen. Mutta nyt ajat ovat muuttuneet, Ukrainassa on sota, ja meidän on rakennettava kaikki alusta, toteaa puolestaan kenraalimajuri Gunner Arpe Nielsen MTV Uutisille.

Lue myös: Puola haluaa Ukrainalle lisää turvatakuita Natosta, lupaa hävittäjiä