Nato-liittolaiset arvostavat Suomen mukanaan tuomia vahvuuksia – MTV paikalla suuressa tykistöharjoituksessa Tanskassa

Jyllannissa sijaitseva Oksbøl on Tanskan asevoimien suurin harjoitusalue. Maaliskuun lopussa siellä jylisivät tykit sekä raskaat raketin- ja kranaatinheittimet, kun käynnissä oli tykistöharjoitus Dynamic Front. Paikalle saapuneille median edustajille esiteltiin muun muassa puolalaisia ja amerikkalaisia kenttätykkejä sekä HIMARS-raketinheitinjärjestelmää.

Yli 500 sotilasta kymmenestä Nato-maasta harjoitteli keskinäisen viestinnän lisäksi yhteistoimintaa tukemalla maajoukkoja. Harjoitusta johti Yhdysvaltojen 56. tykistöesikunta, jonka päämaja on Saksan Wiesbadenissa.

– Tämä on hieno mahdollisuus oppia toisiltamme. Aina kun tulemme yhteen, opimme parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja. On tärkeää selvittää erot toimintatavoissa, jotta voimme yhdessä puolustaa liittoumaa lyhyelläkin varoitusajalla, kertoo tykistöesikunnan komentaja, kenraalimajuri Stephen Maranian.

Puolalaisen KRAB-telahaupitsin lisäksi ammunnoissa nähtiin muun muassa Yhdysvaltojen maavoimien käyttämä M777-haupitsi. Yksi sitä käyttäneistä amerikkalaissotilaista oli luutnantti Alexandria Pardue.

– On hienoa kokoontua ja nähdä miten muut toimivat. Teknisesti ei ole ollut haasteita. Kokemus on vain laajempi, kun oppii miten muut prosessoivat tietoa tai suorittavat ammuntoja. Siitä on lopulta hyötyä, Pardue sanoo.

Lue myös: Näitä muutoksia Nato-jäsenyys tuo Suomen armeijaan – tärkeään kysymykseen saadaan vastaus vasta Ukrainan sodan jälkeen

Tykistön merkitys edelleen suuri

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut jälleen tykistön merkityksen. Venäjä on moukaroinut itärintamalla Ukrainaa pahimmillaan kymmenillä tuhansilla ammuksilla päivässä, kun Ukraina on pystynyt vastaamaan muutamalla tuhannella. Ammuspula on vaivannut molempia maita ja varsinkin lännessä kasvaa paine lisätä ammustuotantoa Ukrainan tukemiseksi.

– Tykistö ja laajemmin katsottuna tulituki ilmasta sekä mereltä, kuten tässä harjoituksessa olemme nähneet, on erittäin tärkeää. Tulituki suojaa joukkoja heidän tehtävissään. Tykistö on aina ollut tärkeä taistelussa ja niin on edelleen, sanoo Britannian asevoimien kenraaliluutnantti Nick Borton.

– Ei ole vain yhtä asejärjestelmää, jolla taisteluja voitetaan. Kaikki ovat tärkeitä eri tavoin. Naton vahvuus on se, että meillä on valikoima erilaisia kyvykkyyksiä, jotka voidaan tuoda yhteen. Nato on vahvempi yhdessä ja sen tämä harjoitus ehdottomasti osoittaa, toteaa puolestaan prikaatin komentaja Matt Birch.

Suomen jäsenyyden myötä Nato saa yhden läntisen Euroopan laajimmista tykistöistä. Suomen tykistön koko on 1 500 asetta.

Dynamic Front -harjoituksen aikana Suomen Nato-jäsenyys oli vielä viimeistä silausta vaille valmis, kun Turkin parlamentti käsitteli jäsenyyden ratifiointia. Harjoituspaikalla upseerit kommentoivat Suomen tulevaa jäsenyyttä liittoumassa kohteliaasti mutta niukasti. Ruotsin jäsenyyden viivästymiseen ei haluttu ottaa kantaa.

– Naton tehtävä on toimia pelotteena. Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä suurempi tuo pelote on, ja sitä tehokkaampi Nato on, sanoo Matt Birch.

Tanskan asevoimien kenraalimajuri Gunner Arpe Nielsen arvioi Suomen vahvan armeijan tuovan mukanaan paljon sotilaallista kyvykkyyttä sekä arvokasta kokemusta muille jäsenmaille. Kenraalimajuri Stephen Maranian uskoo puolestaan, että sekä Suomen että Ruotsin liittyminen tulee sujumaan hyvin saumattomasti. 

– Olemme työskennelleet Suomen ja Ruotsin kanssa vuosikausia. Maiden keskinäiset suhteet sekä suhteet Natoon säilyvät samana. He ovat vain jatkossa liittolaisiamme eivätkä pelkästään kumppaneita, Marian toteaa.

Lue myös: Brittiarmeijan ex-komentaja vähätteli Suomen sotilaallista voimaa – tyrmättiin täysin Twitterissä

Miehistöpula vaivaa Tanskan armeijaa

Harjoituksen isäntämaa Tanskan osalta ongelmana on ammattisotilaiden pysyminen asevoimien palveluksessa. Jopa lähes neljännes armeijan viroista on täyttämättä, ja armeija täyttää tällä hetkellä sille asetetuista 17:stä vahvuustavoitteesta vain kolme. Vaikka rahoitusta lisättäisiin, kestää vuosia ennen kuin Tanskassa voidaan puhua uskottavasta, taisteluvalmiista armeijasta. Prikaatikenraali Henrik Lyhne nosti asian esiin toissaviikolla Tanskan TV2:n haastattelussa.

– Olen ollut armeijassa 40 vuotta, eikä tilanne ole ollut koskaan näin huono. Tilanne on kriittinen, koska se tuntuu kaikissa yksiköissä. Vierailin äskettäin yksikössä, jonka pitäisi pian nimittää uusi johtaja ja hänen sijaisensa. Siellä oli vain yksi johtaja. Yksikköä johti siis vain yksi upseeri neljän sijaan. Tämä on tilanne ja se on kestämätön. Se ei riitä pitkällä aikavälillä, koska henkilöstön työmäärä on suuri, Lyhne sanoi.

– Tanskan puolustus tuntee nyt nahoissaan, mitä budjettileikkauksista on seurannut kylmän sodan lopusta tähän päivään saakka. Se on luonnollista, maailma oli silloin erilainen. Mutta nyt ajat ovat muuttuneet, Ukrainassa on sota, ja meidän on rakennettava kaikki alusta, toteaa puolestaan kenraalimajuri Gunner Arpe Nielsen MTV Uutisille.

Lue myös: Puola haluaa Ukrainalle lisää turvatakuita Natosta, lupaa hävittäjiä