Ukrainan sota Venäjää vastaan on ollut häkellyttävä sekoitus vanhaa ja uutta, mutta etulinjaa siirtää edelleen jalkaväki, kirjoittaa majuri Kalle Tuominen Jalkaväen vuosikirjassa.
Ukrainassa sotaa ovat käyneet ensi sijassa maavoimat ilma- ja merivoimien ollessa tukevassa roolissa, toteaa kenraalimajuri (evp.) ja eurokansanedustaja (kok.) Pekka Toveri Jalkaväen vuosikirjassa. Tätä on hänen mukaansa vahvistanut se, että molempien osapuolten ilmavoimat ovat olleet liian heikkoja kyetäkseen ilmaherruuteen vastustajan alueella.
Tämän vuoksi sota on tarjonnut paljon oppia maavoimien, erityisesti jalkaväen, toiminnasta myös suomalaisille. Tuoreessa vuosikirjassa niitä käy konkreettisella tasolla läpi majuri Kalle Tuominen Maavoimien esikunnan koulutusosastolta.
Lue myös: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka suurennuslasin alle – selvityksessä myös jalkaväkimiinat
Tuomisen mukaan lähtökohdat ovat kunnossa, koska Suomi on varautunut puolustusratkaisullaan Venäjää vastaan käytävään sotaan jo kohta sata vuotta. Asevelvollisuuden tuottama laaja koulutettu reservi ja eri alojen turvallisuusviranomaisten yhteistyö ovat siten jotain, mistä Ukraina saattoi vain haaveilla Venäjän hyökätessä helmikuussa 2022.
– Koulutuksellisesti sotilaallisen maanpuolustusvalmiuden rakentaminen kesken sodan on liki yli-inhimillinen ponnistus, Tuominen kuvaa Ukrainan haastetta.
