Lähes kaikki länsimaat ovat nostaneet puolustusbudjettejaan sekä korvaavat Ukrainaan lahjoittamiaan aseita. Tämä näkyy jopa puolustustarvikepulana. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi saa markkinoilta hankittua korvaavat tarvikkeet Ukrainalle lahjoittamiensa tilalle.
Ukrainan joukot käyttävät pelkästään tykistöammuksia yli 5 000 päivässä sotiessaan Venäjää vastaan.
Norjalais-suomalaisen ammusvalmistaja Nammo arvioi Financial Timesille, että määrä on suunnilleen sama, mitä pienehkö eurooppalainen maa tilaa normaalisti vuodessa. Siis rauhan aikana. Nyt tilanne on muuttunut.
Ukrainan sodan myötä lähes kaikki länsimaat ovat yhtä aikaa nostaneet puolustusbudjettejaan.
Helsinkiin konferenssiin kokoontuneen puolustustarvikealan edustajat kertoivat MTV Uutisille kuin yhdestä suusta paksuuntuneista tilauskirjoistaan.
– Kyllä tilanne näkyy voimakkaana kasvaneena kysyntänä meidän tuotteisiimme ja palveluihin. Esimerkiksi ajoneuvomarkkina on suuren kiinnostuksen kohteena, kertoo Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko.
Maat tilaavat puolustustarvikkeita myös korvatakseen varastoistaan Ukrainalle tehtyjä lahjoituksia.
– Saabhan on toimittanut useita järjestelmiä eri maihin, jotka ovat luovuttaneet niitä Ukrainaan. Sen jälkeen kysyntä on ollut erittäin suurta muun muassa passaritorjuntaohjuksille ja ilmatorjuntaohjuksille. Nimenomaan korvaamaan niitä aukkoja, joita on syntynyt lahjoitusten myötä, ruotsalaisen Saabin Suomen-maajohtaja Anders Gardberg kertoo.
Gardbergin mukaan Saab-konserni on palkannut sodan alkamisen jälkeen noin 500 uutta työntekijää ja avannut uusia tuotantolinjoja pystyäkseen vastaamaan kohonneeseen kysyntään.
Yhtiöllä on kasvua myös Suomessa, jonne se on palkannut yli 30 uutta insinööriä viimeisen vuoden aikana.
Nato tyytyväinen Suomen puolustusteollisuuteen
Suomen puolustustarvikevienti putosi vuonna 2021 alimmalle tasolleen yli kymmeneen vuoteen, ollen hieman yli 73 miljoonaa euroa. Viime vuoden lukuja ei ole vielä saatavilla.
Hieman yli puolet viennistä suuntautuu muihin EU-maihin. Euroopan ulkopuolisista maista isoimpiin asiakkaisiin ovat viime vuosina kuuluneet Intia ja Arabiemiraatit.
– Uskon, että Suomi tuo huomattavasti lisäarvoa liittoumalle. Suomella kriisinkestävyyden perinne koko yhteiskunnan tasolla. Sillä on vahva puolustusteollisuus, sanoo Naton apulaispääsihteeri Wendy Gilmour Asian ytimessä -ohjelmalle.
Gilmour johtaa Naton puolustusinvestointiosastoa. Hän painottaa Venäjän hyökkäyksen osoittaneen, ettei puolustustarvikesuunnittelussa pidä panostaa pelkästään korkean tason uusiin teknologioihin, vaan myös perinteisiin sodankäynnin muotoihin.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan Suomella on annettavaa sekä perinteisemmissä että uudemmissa puolustusjärjestelmissä.'
– Puolustusteollisuutemme on kovin moninaista, ihan laidasta laitaan. On digitaalista softapuolta ja tätä perinteisempää, jota itse kutsun rautapuoleksi, eli ajoneuvoa ja ihan fyysisiä järjestelmiä. Myös komponentteja ja materiaaleja, Karanko luettelee esimerkkejä.
Puolustusministeriön vientiraportin mukaan viime vuosina erityisesti ohjelmistotuotteiden vienti on kasvanut.
– Asiakas määrittää, mitä he haluavat. Teemme muun muassa viestijärjestelmiä, viestiasemia, kenttäservereitä ja vastaavia paikasta toiseen siirrettäviä laitteita. Me olemme johtamisen mahdollistaja, kertoo suomalaisen Conlog Oy:n toimitusjohtaja Juha Moisio.
Myös Conlogin tuotteiden kysyntä on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja Moisio kertoo juuri saaneensa kaksi suurta tilausta.
"Myydään eioota"
Puolustustarviketeollisuutta ei Euroopassa eikä Yhdysvalloissakaan ole saatu kiihtymään aivan kysynnän tahdissa.
Inflaatio ja energiakriisi ovat nostaneet tuotantokustannuksia. Lisäksi jo koronan aikana alkaneet raaka-aine- ja komponenttipula sekä tuotantoketjujen ongelmat ovat edelleen todellisuutta.
Puolustustarvikkeet ovat tyypillisesti tilaustuotteita eikä niitä juurikaan valmisteta ylimääräistä varastoon. Rauhallisempana maailmanaikana tuotantokapasiteettikin vastasi pitkälti sen ajan kysyntää.
Nyt kapasiteettia ei ole riittävästi ja sitä yritetään kasvattaa vauhdilla.
– On tärkeää, että Naton jäsenmaat, myös tarkkailijajäsenet Suomi ja Ruotsi, laittavat pöytään oikeita sopimuksia ja sitovia suunnitelmia, jotta puolustusteollisuus saa tarvitsemaansa rahoitusta, ehtii hankkia pitkän toimitusajan artikkeleita ja muuta tarvitsemaansa täyttääkseen nuo sopimukset, Naton apulaispääsihteeri Gilmour sanoo.
Tuija Karangon mukaan etenkin kulutustarvikkeiden ja ampumatarvikkeiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti.
– Ihan globaalisti myydään pitkälti eioota, myös Suomessa. Tai sitten odotusajat ovat pitkiä, Karanko sanoo.
Suomalaisyhtiöiden tilanne on kuitenkin varsin vaihteleva. Esimerkiksi Patrian toimitusjohtaja kertoo, että se on toistaiseksi pystynyt vastaamaan kysyntään hyvin.
Saabin maajohtaja ilmoittaa, ettei hänen korviinsa ole kantautunut merkittäviä ongelmia.
Miten Suomen hankintojen käy?
Asian ytimessä -ohjelmassa vierailleet puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanovat, ettei kansalaisten kannata olla huolissaan siitä, että Suomi olisi menettänyt omia kyvykkyyksiään Ukrainalle annettujen kahdentoista apupaketin takia.
– Emme anna enempää kuin sen verran, minkä näemme, että voimme saada korvatuksi markkinoilta, Häkkänen sanoo.
Halla-aho muistuttaa harvan osanneen odottaa, että Euroopassa käydään kuukausi- tai jopa vuosikaupalla jatkuvaa tykistötaistelua.
– Pelkästään ampumatarvikemäärät ovat käsittämättömiä. Ei kellään ole sellaisia määriä varastossa, Halla-aho sanoo.
Useimpien Euroopan maiden varustautuminen nojautui pitkään ajatukseen, ettei nykyaikaisten armeijoiden laajamittaista sotaa varmaankaan tule.
Häkkänen komppaa Naton apulaispääsihteeri Gilmouria siinä, että Nato-maiden on nyt tehtävä pidemmän aikavälin strategia siitä, miten puolustuskykyä nostetaan, jotta teollisuus voi vastata kysyntään.
Puolustusteollisuuden merkitys yhteiskunnassa kirkastunut
Tuija Karanko kertoo yllättyneensä siitä, että Suomen tarkkailijajäsenyys Natossa on lisännyt kiinnostusta Suomen puolustusteollisuutta kohtaan.
Yllättävää se on siksi, että Suomi on jo tehnyt läheistä yhteistyötä useiden Nato-maiden kanssa muun muassa EU-kontekstissa.
– Mutta nyt tuntuu, että vielä joku raja-aita siitä väliltä on poistunut, hän sanoo.
Moni kaksipäiväisen SecD-Day 2023 -konferenssin osallistujayrityksiltä vaikutti tyytyväiseltä siihen, ettei puolustustarviketeollisuuden tarvitse enää perustella itseään. Eikä Suomen tarvitse perustella vahvaa puolustuspanostustaan ulkomailla.
– On ollut hienoa havaita se, että puolustusvälineteollisuuden merkitys yhteiskunnassa ja se rooli, joka meillä yrityksillä on demokratian puolustamisessa, on varmasti nyt kaikille kirkastunut. Ala on tullut entistä hyväksytymmäksi ja jopa salonkikelpoisemmaksi, mikä ilahduttaa, vaikka tietysti olosuhteet ovat traagiset, Patrian Esa Rautalinko sanoo.