USA:n merijalkaväki Suomessa – korpraali Peck on ensimmäistä kertaa ulkomailla ja alle 10 asteen lämpötilassa

Vuoden takaisesta harjoituksesta merijalkaväen osaston koko on kaksinkertaistunut. Sekin on yksi esimerkki Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön tiivistymisestä. 

Nyt Suomi on virallisestikin Yhdysvaltojen liittolainen, toisin kuin vuosi sitten.

– Nyt toimimme todella kumppaneina ja rakennamme yhdessä suunnitelmaa integroidusta pelotevaikutuksesta Itämerelle. Rakennamme nyt vuosikymmenien ajan tulevaisuuteen kestävää kumppanuutta, sanoo pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Emmaline Hill Merijalkaväen taistelulogistiikkapataljoonasta numero 6.

– Tämä kumppanuus tulee jatkumaan vielä vuosikausia sen jälkeen, kun minä olen jäänyt eläkkeelle asevoimista, sanoo sotilasmestari Dustin Sammons.

Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikön, komentaja Pekka Snellmanin mukaan paljoa ei ole ehtinyt vielä muuttua Suomen Nato-jäsenyyden alettua.

– Se on aiheuttanut jo toimenpiteitä pääesikunnassa ja myös puolustushaaratasolla merivoimissa, mutta varsin vähän konkreettisia vaikutuksia prikaatitasolla. Se, että olemme nyt liittoutuneita, on kuitenkin aika suuri kulttuurinen ja henkinen muutos. Sen näkyminen vie paljon aikaa.

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen, kuukausien ajan neuvoteltu puolustussopimus saatiin reilu viikko sitten sellaiseen kuntoon, että sopimus voi siirtyä poliittiseen päätöksentekoon. 

Sopimusta on luonnehdittu periaatteellisella tasolla merkittäväksi. Käytännöllisellä tasolla sen vaikutuksia ei vielä tiedetä.

– Sen sisällöstä emme tiedä vielä oikeasti mitään. Minulla on se käsitys, että se on tekninen asiakirja, jossa vahvistetaan ne periaatteet, joita ylemmän tason asiakirjoissa on sovittu jo aiemmin, komentaja Snellman sanoo.

– Minusta se seuraava looginen askel yhteistyömme syventämisessä, komentaja Hill kommentoi. 

Pienveneet ja kylmä saaristo uutta

Hill itse on kotoisin Alaskasta, joten hänelle Suomen muistuttavat olot ovat tuttuja. Näin ei kuitenkaan ole koko merijalkaväen osalta. 

He harjoittelevat useimmiten kuumissa oloissa, esimerkiksi aavikoilla, eikä meriharjoituksiin ole useinkaan saatavilla tiheitä saaristoja.

– Meille tärkeintä täällä on itse Suomen saaristo ja asiat, jotka ovat hyvin tavallisia suomalaisille: Saaret, veneet, sää ja maasto. Nämä ovat hyvin ainutlaatuisia ja kriittisen tärkeitä Yhdysvaltain merijalkaväelle, Hill sanoo.

Voisi kuvitella, että merijalkaväellä olisi nähnyt kaikenlaiset alukset, mutta pienistä veneistä, joita Suomen sankassa saaristossa käytetään paljon, heillä ei juurikaan ole.

– He toivovat erityisesti pienveneiden kanssa harjoittelua. Se on erittäin toivottua heille. Heillä on paljon isoja aluksia, ja niiden kanssa maihin nouseminen on tuttua heille, mutta meidän taktiikkamme ja pienvenekalustomme kiinnostaa heitä kovasti.

Merijalkaväen taistelulogistiikkapataljoona on tuonut harjoitukseen noin 250 sotilaan vahvuisen joukon, joukossa muun muassa tiedustelijoita, pioneereja, lennokkeja, kuljetuskalustoja ja lääkintäjoukkoja. 

Merijalkaväen toimintaa tukee myös kymmenen Yhdysvaltojen Hornet-hävittäjää Satakunnan lennostosta Pirkkalasta käsin.

Harjoitukseen osallistuu joukkoja myös Ruotsista, Virosta, Norjasta, Ranskasta ja Britanniasta. Varsinainen harjoitus alkaa 20.11. ja kestää 1.12. asti.

Lue myös: Katso kuvat: Näin Merivoimat harjoittelee Yhdysvaltain laivaston kanssa – "Rannikolla, merellä ja ilmassa!"

Lue myös: Puolustusvoimien joukko löi maailmankuulun Yhdysvaltain merijalkaväen Nato-sotaharjoituksessa