Nämä seikat askarruttavat suomalaisia Nato-jäsenyydessä, yksi ylitse muiden – "Kaikkea eivät päättäjätkään ihan tarkkaan tiedä"

Monet suomalaiset odottavat Nato-jäsenyydeltä eniten sitä, että Nato suojelisi Suomea Venäjältä. 84 prosenttia suomalaisista kokee, että Nato auttaisi aseellisen hyökkäyksen torjumista.

Noin 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen tulisi olla valmis puolustamaan muuta Nato-maata mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

Tämä selviää Koneen Säätiön rahoittaman Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushankkeen raportista.

– Kansalaisilla on jo se ajatus siitä, että Natossa ei olla vaan sitä varten, että muut puolustaisivat Suomea vaan myös sen takia, että me olemme valmiita puolustamaan muita liittolaisia, toteaa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta Huomenta Suomessa.

Lue myös: Yli 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis puolustamaan muita Nato-maita – enemmistö olisi valmis myös purkamaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin

Ydinaseita kohtaan ollaan kriittisiä

Forsbergin mukaan suomalaiset ajattelevat, että Nato antaisi pelotteen ydinaseita vastaan. Suomalaisista 77 prosenttia vastustaa ydinaseiden asetettamisesta Suomeen. 61 prosenttia vastustaa sitä, että ydinaseita kuljetettaisiin Suomen kautta. Forsbergin mukaan sama ilmiö on ollut koko Euroopassa.

– Kriittinen mielipide on jo ollut kylmän sodan ajalta. Vaikka ydinaseista on keskusteltu vähemmän, Ukrainan sota on nostanut ydinaseet ja siihen liittyvän pelkon uudelleen pintaan.

Hän sanoo, että usko omaan puolustuskykyyn on noussut Suomessa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä johtuu Venäjän armeijan ongelmista Ukrainassa.

Lue myös: FT: Naton ydinasevallat uhkasivat hyökätä venäläisjoukkoja vastaan, jos Venäjä käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa

Nato-jäsenyyttä ei voi verrata EU-jäsenyyteen

Sotilaallisen puolustamisen lisäksi Nato toimii myös esimerkiksi kyberuhkia ja terrorismia vastaan. Tietävätkö suomalaiset, mitä Natoon liittyminen oikeastaan edes tarkoittaa?

– Kaikkea eivät suomalaiset eivätkä päättäjätkään ihan tarkkaan tiedä. Nato-jäsenyys muuttaa kuitenkin aika vähän asioita Suomessa. Ei sitä voida verrata EU-jäsenyyteen, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti eri yhteiskunnan sektoreilla.

Forsberg arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua ihmiset eivät edes voi erottaa aikaa ennen Nato-jäsenyyttä ja sen jälkeen.

– Se (Nato-jäsenyys) ei näy arjessa samalla tavalla kuin EU-jäsenyys.

Nato-tukikohta jakaa mielipiteitä

Suomalaiset ovat erimielisiä siitä, pitäisikö Suomeen perustaa Nato-tukikohta. Forsbergin mukaan kysymys ei ole tällä hetkellä kuitenkaan ajankohtainen.

– Noudatammeko Norjan mallia, että pysyviä tukikohtia ei tule Suomeen? Ja haetaanko sillä jatkossa enemmän yhteistyöhakuista suhdetta tulevan Venäjän hallinnon kanssa paljon myöhemmin? Vai ajatellaanko niin, että Venäjän uhka on jatkossa niin merkittävä, että sitä varten meillä olisi hyvä olla pysyvä Naton tukikohta?

58 prosenttia suomalaisista kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista. 53 prosenttia kannattaa asevelvollisuuden laajentamista koskemaan myös naisia ja muunsukupuolisia.

Lue myös: Nämä asiat Nato-jäsenyys muuttaa – ja yhtä ei

Suomessa Naton kannatus vankempaa kuin muissa jäsenmaissa

Nyt Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa noin 80 prosenttia suomalaisista. Kannatus on pysynyt vakaana noin vuoden verran.

Suomessa monet olivat pitkään kriittisiä Nato-jäsenyyttä kohtaan. Monen mielipide Natosta muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Forsbergin mukaan jäsenyyden kannattamisessa ei ole suuria eroja esimerkiksi konservatiivien ja liberaalien, nuorien ja vanhojen tai korkeakoulutettujen ja vähemmän koulutettujen ihmisten välillä. Johtavissa asemissa työskentelevistä henkilöistä 90 prosenttia ja työttömistä 77 prosenttia kannattaa jäsenyyttä.

Nykyään enemmistö eduskuntapuolueiden kannattajista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Vasemmistoliitossa on enemmän Nato-jäsenyyden vastustajia kuin muissa puolueissa. Puolueen kannattajista 59 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Forsberg toteaa, että Suomessa Naton kannatus on vankempaa kuin muissa Naton jäsenmaissa.

Kylmän sodan jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus vaihteli 20 prosentista 30 prosenttiin.

– Kannattajia oli aina vähemmän kuin liittymisen vastustajia. Yleensä kun Yhdysvallat hyökkäsi johonkin, niin kannatus laski. Kun Venäjä hyökkäsi johonkin, niin kannatus hieman nousi.