Nato-jäsenyyden vastustus on vähentynyt, kun taas yhä useamman kanta on epävarma, ilmenee MTV Uutisten tuoreessa kyselyssä. Jos Suomen ylin johto kannattaisi Natoon liittymistä, Nato-jäsenyyden puolelle asettuisi jo puolet suomalaisista.
MTV Uutisten teettämän kyselyn perusteella Suomen Nato-jäsenyyden hakemista kannattaa 30 prosenttia suomalaisista. Jäsenyyden hakemista vastustaa 43 prosenttia kyselyyn vastanneista, ja kannastaan epävarmoja on 27 prosenttia.
MTV Uutisten teettämän kyselyn toteutti Taloustutkimus tammikuun toisen ja kolmannen viikon aikana. Kyselyä varten haastateltiin 1005 täysi-ikäistä suomalaista. Tätä juttua varten kysyimme kommentteja myös ohikulkijoilta Helsingin keskustassa.
– Kyllä, pitäisi hakea jäsenyyttä. Se luo turvallisuutta, ja EU:ssa suurin osa on Natossa. Suomessa moni ajattelee, että EU tuo turvaa, mutta todellisuudessa EU:n turvallisuus perustuu Natoon, sanoo Matti Sepponen.
Samoilla linjoille kallistuu myös Jesperi Vara.
– On kuitenkin sen verran jännä tuo meidän naapuri, että näen, että olisi turvallisempaa olla lännen kanssa, Vara perustelee.
"Tässä ehkä varovaisuus on viisautta"
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) selvitti Nato-jäsenyyden kannatusta viimeksi loppuvuodesta 2021. Tuolloin jäsenyyden hakemista kannatti 24 prosenttia vastaajista. Yli puolet, eli 51 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyden hakemista.
Sen jälkeen Venäjä on esittänyt lännelle listan vaatimuksia, joihin kuului muun muassa Naton sitoumus olla laajentumatta itään. Huolta Euroopan turvallisuudesta on lisännyt raskas sotakalusto, jota Venäjä on siirtänyt Ukrainan rajan tuntumaan.
Venäjän toimet eivät ole kaikkien mielestä vielä niin raskauttavia, että niiden vuoksi tulisi hakeutua Natoon.
– Tähän ei ole yksinkertaista vastausta, koska kaikki riippuu olosuhteista. Mutta tämänhetkisissä olosuhteissa ei mielestäni pitäisi hakea jäsenyyttä. Tässä ehkä varovaisuus on viisautta, arvioi Seppo Laine.
Elina Suolahden mukaan Natoon ei pitäisi missään nimessä liittyä.
– Se olisi täysin järjetöntä ja asettaisi meidät tilanteeseen, jossa olisimme kaukana sijaitsevan Yhdysvaltojen etäpesäke, Suolahti perustelee.
Lue myös: Nykyiselle asevelvollisuudelle laaja tuki suomalaisilta – Nato-jäsenyyttä vastustaa joka toinen vastaaja
Vastustus ei enää yhtä jyrkkää
Viime vuosina Nato-kyselyissä kannatus on ollut tyypillisesti lähellä 20 prosenttia ja vastustus yli 50 prosenttia.
Nyt tehdyn kyselyn perusteella vastustus ei ole enää yhtä jyrkkää kuin ennen. Nato-jäsenyyden kannattajien lisäksi myös epävarmojen määrä on kasvanut. Vaikeus muodostaa tarkkaa mielipidettä käy ilmi myös kommenteissa.
– En hirveästi tiedä asiasta, joten minulla ei ole kovin vahvaa kantaa asiaan. Mutta päällimmäinen tunne on se, että ei pitäisi liittyä Natoon, arvioi Julia Lehmuskoski.
Lehmuskoski kertoo, että jos Suomen johto ilmaisisi kannattavansa Nato-jäsenyyttä, hänenkin mielipiteensä saattaisi kääntyä toiseksi. Samoin vaikuttaa ajattelevan myös useat MTV Uutisten kyselyyn vastanneet, mikä käy ilmi toisesta kysymyksestä.
Jopa puolet vastaajista luottaa Suomen valtiojohdon näkemykseen
Tämänhetkisen Nato-kannan lisäksi vastaajilta kysyttiin, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä, jos ylin valtiojohto olisi sen kannalla.
Tässä tapauksessa Nato-jäsenyyden kannatus nousi 30:stä prosentista peräti 50:een prosenttiin. Ei-vastauksessa pitäytyi 33 prosenttia vastaajista, ja 18 prosenttia ei osannut muodostaa kantaansa.
Kansalaisille saatavilla olevan tiedon valossa monelle oman kannan muodostaminen on hankalaa. Aino Piirtolan mukaan Naton mukanaan tuomista hyödyistä ja konkreettisista uhista on vaikeaa saada selkeää kokonaiskäsitystä. Siksi hänelläkään ei ole mielipidettä Nato liittymisen puolesta tai vastaan. Jos Suomen johto Naton puolelle asettuisi, Piirtola luottaisi näkemykseen.
– Toivoisin, että Natosta käytäisiin kriittistä keskustelua. Mutta jos siitä paremmin tietävät ihmiset tulee tulokseen, että jäsenyys on hyvä asia, niin siinä vaiheessa totean, että okei, näin on sitten tehtävä, Piirtola perustelee.
Kysely tehtiin 13.–21.1.2022. Siihen haastateltiin puhelimitse 1005 satunnaisotoksella valittua henkilöä. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.
