Tänään on historiallinen Nato-päivä, kun Suomi astuu virallisesti sotilasliiton täysjäseneksi ja aika sotilaallisesti liitoutumattomana valtiona päättyy.
Käytännössä Nato-jäsenyys toteutuu siinä hetkessä, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tallettaa Brysselissä liittymisasiakirjan Yhdysvaltain hallitukselle, jota edustaa ulkoministeri Antony Blinken.
Jäsenyys tuo mukanaan oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia.
Kokosimme tähän artikkeliin asioita, jotka muuttuvat Nato-jäsenyyden myötä.
Lue myös: MTV seuraa historiallista Nato-päivää
5. artikla
Suomi astuu turvatakuiden eli Naton 5. artiklan piiriin.
Käytännössä 5. artikla tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi koko sotilasliittoa vastaan.
Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti.
Artikla on aktivoitu vain kerran, vuonna 2001, Yhdysvaltoihin kohdistuneiden WTC-iskujen jälkeen.
Lue myös: Hupsis, France24: Ranskan TV tyri huolella Suomi-uutisoinnissa – Suomi ja Ruotsi kartalla väärinpäin, perussuomalaisia johtaa Rick Purra
Ydinase
Suomi astuu sotilasliitossa ydinasesateenvarjon alle.
Ydinase toimii Naton perimmäisenä pelotteena. Suomeen ydinaseita tuskin sijoitetaan.
Useat poliitikot ovat sanoneet, että kukaan ei ole ydinaseita Suomeen pyytänyt eikä tarjonnut.
– Naton jäsenenä Suomi kuitenkin sitoutuisi Naton ydinaselinjauksiin ja voisi halutessaan osallistua Naton ydinasepolitiikan valmisteluun ns. ydinasepolitiikan suunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group, NPG), puolustusministeriön sivulla todetaan.
Lue myös: Historiallisen Nato-päivän aikataulu
Tukikohta
Suomeen olisi mahdollista tuoda myös Naton pysyvä tukikohta tai Naton joukkoja.
Jäsenyys ei kuitenkaan velvoita tähän. Naton jäsenmailla on täysi itsemääräämisoikeus päättää, mitä sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ne ottavat maaperälleen.
Puolustusministeriön mukaan Naton joukoille on kuitenkin muitakin ottajia sellaisissa maissa, joilla ei ole yhtä vahvaa omaa puolustusta kuin Suomella.
Lue myös: Suomen jäsenyys toteutuu täysin poikkeuksellisella tavalla
Päätöksenteko ja suunnittelu
Täysjäsenenä Suomi pääsee päättämään Naton asioista.
Naton neuvosto on järjestön tärkein päätöksentekoelin, jossa päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Käytännössä jokaisella maalla on siis veto-oikeus.
Neuvosto tapaa eritasoisissa kokoonpanoissa, esimerkiksi ulko- tai puolustusministerien kesken. Nyt Suomi astuu Naton jäseneksi ulkoministerikokouksen yhteydessä.
Naton neuvoston puheenjohtaja on Naton pääsihteeri, joka auttaa jäsenvaltioita pääsemään sopimukseen keskeisistä kysymyksistä.
Suomi pääsee myös osaksi Naton yhteistä puolustussuunnittelua, operatiivisiin suunnitelmiin ja komentorakenteeseen.
Lue myös: Naton sotilaskomitean puheenjohtaja: Ei merkkejä Venäjän joukkojen liikkeistä Suomen suunnalla
Raha
Nato edellyttää jäsenmaitaan käyttämään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Suomi täyttää ehdon tällä vuosikymmenellä muun muassa F-35-hävittäjähankkeen vuoksi.
Seuraavalla vuosikymmenellä tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi lisäsatsauksia. Velvoitteesta huolimatta suurin osa Nato-maista ei täytä kahden prosentin tavoitetta.
Nato-jäsenyyden suoria lisäkustannuksia tulee esimerkiksi osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen sekä henkilöstön lähettämiseen. Näiden vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70–100 miljoonaa euroa.
Tämä ei muutu
Suomi vastaa jatkossakin oman alueensa puolustamisesta lähtökohtaisesti itse.
Nato-jäsenyys ei siis lopeta varusmiespalvelusta Suomessa tai tarvetta maanpuolustukselle.
Kriisitilanteessa Nato tarjoaisi kuitenkin merkittävää tukea. Puolustusministeriön mukaan se voisi sisältää esimerkiksi tiedustelutietoa, meri- ja ilmavoimien tukea, ohjuspuolustuksen suojaa ja nopean toiminnan joukkoja.
Myös huoltovarmuus paranee varaosien saatavuuden ja meriyhteyksien turvaamisen kannalta.