Näköhäiriöt voivat paljastaa Alzheimerin 12 vuotta etukäteen | MTV Uutiset
Näkösi voi varoittaa Alzheimerista jopa 12 vuotta etukäteen
8:17KATSO MYÖS VIDEO: Mistä dementia johtuu? Entä mistä erottaa stressistä johtuvan muistin pätkimisen muistisairaudesta? Kysymyksiin vastaa geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta.
Silmät voivat paljastaa paljon aivojen terveydestä. Jo aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että näköoireet voivat olla merkki Alzheimerin taudista, mutta nyt tuore tutkimus paljastaa, että näköherkkyyden menetys voi ennustaa dementiaa jo 12 vuotta ennen sairauden diagnosoimista.
Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että ongelmat näköherkkyydessä voivat ennustaa dementiaa jopa 12 vuotta ennen sairauden diagnosoimista.
Tutkimuksessa seurattiin 8 623 tervettä Englannin Norfolkista kotoisin olevaa ihmistä usean vuoden ajan.
Seurantajakson lopussa 537 osallistujalle oli kehittynyt dementia ja tutkijat huomasivat, että dementiaan sairastuneiden osallistujien näkötestien tuloksissa oli ilmennyt heikkoutta jo vuosia ennen sairauden diagnosoimista, kertoo ScienceAlert.
Tutkimuksen alussa osallistujat tekivät näkötestin, jossa heidän tuli painaa nappia heti, kun he näkivät näytöllä liikkuvista pisteistä muodostuvat kolmion.
Ne tutkimukseen osallistuneet, joilla diagnosoitiin dementia vuosia myöhemmin, näkivät pisteistä muodostuvan kolmion näytöllä paljon hitaammin kuin ne, joille ei kehittynyt dementiaa, kertoo ScienceAlert.
Tästä syystä näköongelmat voivat ilmaantua ennen muistiongelmia
Alzheimerin tautiin voi liittyä näköongelmia jo varhaisissa vaiheissa, koska sairaus aiheuttaa mikroskooppisia muutoksia aivojen eri alueilla, kun niihin kertyy amyloidi- ja tauplakkeja.
Jos plakkeja kertyy näkökykyyn liittyville aivoalueille, voivat näköhäiriöt paljastaa sairauden jo paljon ennen kuin muistioireita ilmenee, sillä sairaus voi edetä aivojen muistialueille hitaasti. Näin ollen näkötestit voivat paljastaa Alzheimerin taudin jo paljon ennen muistitestejä, kertoo ScienceAlert.
Alzheimerin tautiin yhteydessä olevat näköoireet voivat esimerkiksi liittyä kykyyn nähdä esineiden ääriviivoja tai erottaa tiettyjä värejä. Esimerkiksi kyky nähdä sinivihreitä värejä voi heikentyä jo hyvin varhaisessa dementian vaiheessa.
Muutokset näkökyvyssä saattavat vaikuttaa ihmisen elämään ilman, että he kiinnittävät siihen välittömästi huomiota.
Visuaaliset ärsykkeet on vaikeampi jättää huomioimatta
Varhainen merkki Alzheimerin taudista voi olla myös puute silmän liikkeiden "estävässä hallinnassa". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen on vaikeampi jättää häiritseviä visuaalisia ärsykkeitä huomioimatta, kertoo ScienceAlert.
Alzheimerin tautia sairastavilla ihmisillä näyttää olevan enemmän ongelmia jättää ärsykkeitä huomioimatta, mikä voi ilmetä silmien liikkeenhallintaongelmina.
Silmien liikkeenhallintaongelmat voivat esimerkiksi lisätä auto-onnettomuuksien riskiä.
Tutkijat kertovat myös, että jotkut todisteet viittaavat siihen, että dementiasta kärsivillä ihmisillä on erilainen tapa "skannata" ja pyrkiä tunnistamaan heille puhuvan ihmisen kasvot.
Terve ihminen havannoi silmillään kasvoja aloittaen silmistä edeten nenään ja suuhun. Ihmiset tekevät näin, jotta kasvot jäisivät mieleen ja ne tunnistettaisiin helpommin myöhemmin, kertoo ScienceAlert.
Dementiaa sairastava ihminen puolestaan ei välttämättä liikuta silmiään tutkiakseen ympäristöään tai tapaamansa ihmisen kasvoja.
Aiemmat tutkimukset ovat antaneet ristiriitaista tietoa siitä, voisivatko silmänliikeharjoitukset auttaa parantamaan muistia.
Asiantuntijat ovat jo huomanneet, että ne ihmiset, jotka katsovat enemmän televisiota ja lukevat enemmän kirjoja ovat parempimuistisia ja sairastavat vähemmän dementiaa kuin ne, jotka eivät juurikaan katso televisiota tai lue kirjoja, kertoo ScienceAlert.
Nyt tutkijoita kiinnostaa, liittyykö television katselun ja kirjan lukemisen yhteys parempaan muistiin siihen, että niiden aikana silmät liikkuvat edestakaisin.
Toisaalta yksi selitys voisi olla se, että ahkerat lukijat ja television katselijat ovat usein korkeammin koulutettuja, sillä uuden opiskelu lisää aivoreservikapasiteettia.
Mitä enemmän aivoreservikapasiteettia ihmisellä on, sitä vähemmän aivojen vaurioituminen aiheuttaa haittaa, kertoo ScienceAlert.
Eräissä tutkimuksissa on kuitenkin pystytty osoittamaan, että nopeasti tehdyt silmien liikkeet vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle parantavat omaelämäkerrallista muistia. Tosin jotkut tutkimustulokset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että tämä pätisi ainoastaan oikeakätisiin ihmisiin.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
