Näkökulma: TPS palasi jääkiekon perusasioihin, joiden pitäisi olla itsestänselvyyksiä muillakin SM-liigajoukkueilla

TPS on yksi SM-liigakauden pirteimmistä yllättäjistä. MTV Urheilun Marko Leppänen nostaa esiin tärkeät ydinkohdat, jotka on vihdoin ymmärretty Turussa. 

TPS-laiva oli viime kaudella ajamassa päin jäävuorta. Sen sijaan, että oltaisiin päädytty siirtelemään kansituolien paikkaa, käännettiin valtamerilaivan suunta. 

Uhkakuvat olivat isot, sillä TPS hankki peräti kymmenen ulkomaalaispelaajaa. Lähtökohta oli vaikea, kun eri pelikulttuureista tulleet piti saada pelaamaan suomalaista ja turkulaista jääkiekkoa yhdessä. 

TPS on pelannut käsittämättömän tasaisesti lähtökohdat huomioon ottaen. Nyt TPS:llä on menossa heikompi vaihe ja kolmesta viime pelistä on irronnut vain piste, mutta paikka kuuden sakissa on täysin otettavissa. 

Se olisi loistava kasvojenpesu ryvettyneelle turkulaisseuralle. 

***

Petteri Sihvonen jakoi tunnustusta päävalmentaja Raimo Helmiselle, ja "Raipe" totisesti ansaitseekin kehunsa. 

Helmisen yksi suurimmista viisauksista on se, että hän on uskaltanut antaa rutkasti vastuuta valmennustiimilleen. Sami Salolla ja Kimmo Rintasella on valtava pelaajakokemus, kun taas maalivahtivalmentaja Ari Moisanen on koutsannut omalla tontillaan KHL:n läpi. 

Moisanen on siitä epätyypillinen maalivahtivalmentaja, että hän on ottanut paljon vastuuta pelillisistä asioista ja hengenluonnista. 

TPS:n menestyksen voisi pilkkoa tuhansiin pikkuosiin, joita ei olisi koskaan korjaantuneet ilman sen kuuluisan ison kuvan muuttumista. 

TPS:n menestys on vaihdellut paljonkin 2010-luvulla sen takia, että perusasiat ovat olleet hakoteillä. 

TPS:stä on tullut paljon lahjakkaita nuoria, mutta huomio on kiinnittynyt liikaa yksilöiden uran pumppaamiseen ja varsinkin NHL:n kasvattajarahojen perään kuolaamiseen. 

Nyt TPS:ssä on alettu keskittyä TPS:n menestykseen ja tähän hetkeen. Kasvattajarahat tulevat sitten kun tulevat, vääjämättönänä plusmerkkisenä sivutuotteena. 

***

Toinen iso muutos on tapahtunut pelaajien kuntopuolessa. Tilanne oli kesällä lähes katastrofi, ja suurin osa pelaajista oli kunnossa, jolla ei pystynyt harjoittamaan ammattimaista urheilutoimintaa. 

TPS satsasi syksyllä fysiikkavalmentaja Risto Rosendahlin johdolla peruskuntotreeniin viisikkoharjoittelun kustannuksellakin. Se on alkanut tuottaa tulosta. Nyt joukkue jaksaa luistella ja kamppailla. 

Fysiikan avulla on vaikea saada merkittävää kilpailuetua SM-liigan tasoisessa sarjassa, mutta heikolla kunnolla voi mokata koko kauden. 

TPS on ottanut kunnia-asiakseeen olla valittamatta kahdesta asiasta: tuomareista ja väsymyksestä. 

Pitkän kauden aikana huonoja tuomioita tulee väistämättä ja jalat tuntuvat raskailta. Valittamalla ne vain pahenevat ja aivot alkavat kehitellä täysin turhia tekosyitä. 

Turha nuriseminen vain syö energiaa, jota on muutenkin käytettävissä pitkän kauden aikana rajallinen määrä. 

TPS:n kehityskaari on hyvä oppi kaikille muillekin SM-liigajoukkueille. 

Jos edellämainitut tukirangat eivät ole kunnossa, on aivan turhaa jauhaa viisikkotason avauspeliä. 

***

Kävi TPS:n loppukauden aikana miten kävi, tärkein on jo tapahtunut. Kirkkaat vedet virtaavat jälleen homeelta haisseessa Aurajoessa. 

Kun uusi valmentaja (todennäköisesti Jussi Ahokas) astuu kehiin ensi kaudella, hänen lähtökohtansa on helpompi kuin Helmisen. 

Uskottavuus on palautettu ja pohja luotu. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja