Näin sinuakin ehkä kuvaillaan ravintolassa – tiesitkö tämän koodikielestä?

Ravintolat käyttävät ainakin ulkomailla koodikieltä asiakkaistaan. Ilta-Sanomat kertoo viitaten useisiin ulkomaisiin lähteisiin, että asiakkaiden kuvailu lyhenteillä on tavallista.

Suomessa alan ammattilaiset eivät kuitenkaan myönnä asiaa. MTV3 Uutiset kysyi ravintola-alan ammattilaisilta, käyttävätkö he koodikieltä erilaisten asiakkaiden tunnistamiseen.

Muun muassa yhdysvaltalainen New York Times ja brittiläinen Guardian ovat listanneet ravintolahenkilökunnan koodikieltä, jolla työntekijät pyrkivät kuvailemaan asiakasta työtoverilleen.

Soigné esimerkiksi tarkoittaa erittäin tärkeää asiakasta. OY VEY puolestaan häirikköä ja H.D henkilöä, joka juo paljon. Iso O-kirjain sen sijaan viestittää newyorkilaiselle ravintola-alan ammattilaiselle, että asiakas on lihava.

Briteissä koodikirjaimet VNP tarkoittaa erittäin mukavaa henkilöä, kun kirjainyhdistelmä PIA kertoo henkilön olevan kiusankappale. Koodeja yhdysvaltalaiset ja britit raapustavat esimerkiksi asiakkaiden ruoka- ja juomatilauksiin.

Käytetäänkö Suomessa koodikieltä?

– En ole huomannut tai kuullut ainakaan ruokapuolella tällaisesta koodikielestä, kertoo Rosso Zeppelinin ravintolapäällikkö Markku Pohjanen Kempeleestä.

Pohjanen arvelee, että koodikieltä voi esiintyä esimerkiksi baareissa, joissa ruoka ei ole etusijalla.

– Yleensä hankala asiakas on baaritiskillä sellainen henkilö, joka yrittää etuilla muita. Koodikieltä ei ole, vaan joskus tällaisen asiakkaan yli vain hypätään, sanoo Pohjanen, joka on työskennellyt useita vuosia myös baaritiskillä.

Koodeista hyötyä?

Vaasassa, Ahvenanmaalla, Helsingissä ja Oulussa lähes 20 vuotta työskennellyt Mia Salo Oulun Amarillosta ei ole koskaan kuullut ravintolatyöntekijöiden koodikielestä.

– Joskus voidaan vinkata työkaverille, että katsoppas, kuinka hyvännäköinen. Ei muuta, Salo sanoo ja naurahtaa.

Amerikkalaisten ja brittien koodikieli kuitenkin kiinnostaa Saloa. Hänen mielestään tietyillä koodisanoilla voisi nopeuttaa palvelutilanteita, mikä parantaisi palvelun tasoa.

– Esimerkiksi jonkinlainen koodi siitä, että joku on syönyt, nopeuttaisi palvelua, Salo pohtii.

Salo on samoilla linjoilla Pohjasen kanssa siitä, että suomalaiset ravintolat ja niiden henkilökunta ovat suomalaisia myös kommunikoinnissa. Jos on hankala asiakas, hänen kanssaan pyritään keskustelemaan. Mikäli se ei auta, asiakas poistetaan.

Lue myös:

    Uusimmat