Viime kuukausina on oltu huolissaan energian, erityisesti sähkön, riittävyydestä talvikuukausina. Tilannetta on verrattu jopa 1970-luvun öljykriisiin.
Jom kippur -sodasta vuonna 1973 käynnistynyt öljykriisi nosti öljyn hinnan taivaisiin, joka heijastui myös Suomeen. Suomessa annettiin paitsi monenlaisia määräyksiä energian säästämiseksi, myös valistettiin kansalaisia energian säästämisestä. MTV Uutiset sai haltuunsa 1970-luvulla silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön lanseeraamia valistusmateriaaleja, joissa muun muassa veikeän Energiahukka-hahmon kautta kansalaisille kerrottiin tavoista säästää energiaa.
– Energiahukka on ovela otus, joka syö ahneesti energiaa niin kerrostalossa, pientalossa kuin liikenteessäkin, eräässä valistuskuvassa kerrotaan.
Kuvassa pulleavatsainen susi on juuri haukannut palan markan kolikosta.
Energiahukka jatkaa tiettävästi elämäänsä yhä ympäristöministeriön viestinnässä.
Lue myös: Näin valtio kehottaa kansalaisia säästämään energiaa: Lyhyet suihkut, viileämmät huoneet, tartu kirjaan – "Vaikka tämä ei itseä kirpaisisi, on hyvä pitää huolta naapurista"
”Fysiikan lait ovat edelleen samat”
Mutta onko valistusmateriaalista enää mitään opittavaa? Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan asiantuntijat Päivi Suur-Uski ja Teemu Kettunen kävivät materiaaleja läpi yhdessä MTV Uutisten kanssa.
– Fysiikan laithan ovat edelleen samat, ja siksi hyvin samanlaisten asioiden äärellä ollaan. Mutta tekniikka on kehittynyt ja muuttanut niitä laitteita hyvin paljon, Suur-Uski kommentoi.
Tietyt perusasiat ovat yhä läsnä energian säästössä. Vaikka tänä päivänä rakennuksia lämmitetään muillakin keinoilla kun öljylämmityksellä, on lämmitys yhä suurin kodin energian kuluttaja. Siksi lämpötilan alentaminen ja tilojen energiatehokkuus on yhä tärkeä aihe 1970-luvun tapaan, vaikka tänä päivänä talot on paremmin rakennettu ja eristetty.
Myös lämmin vesi on yhä merkittävä keino, jolla yksittäinen ihminen voi energian kulutustaan hallita. Valtaosa kuluu peseytymiseen. Suur-Uski epäilee, että esimerkiksi poreammeiden ja uima-altaiden määrä on nykyään huomattavasti 1970-lukua suurempi, vaikka ehkä yhä useampi kylpyamme on korvattu vähemmän vettä kuluttavalla suihkulla.
Lue myös: Energiaviraston johtaja siteerasi talvisodan aikaista kirjettä: "Olisiko yksi villapaita, yhdet villasukat ja 20 astetta lämmintä meille kohtuuton vaatimus?"
Teknologian kehitys luonut uusia tapoja säästää energiaa
Samalla moni asia on muuttunut. Vaikka vinkit energiankulutuksen vähentämiseen ruuanlaitossa pitävät yhä paikkansa, on ruuanlaiton aiheuttaman energiankulutuksen merkitys kokonaiskuvassa pienentynyt. Monien keittiön laitteiden energiatehokkuus on parantunut moninkertaisesti, ja toisaalta esimerkiksi liettä ja uunia käytetään monissa talouksissa vähemmän kuin 70-luvulla.
Tilalle on kuitenkin tullut uusia energiaa kuluttavia laitteita, kuten viihdeteknologia.
Jos 1970-luvun kriisissä oli kyse öljystä, on nyt kyse sähköstä. Asiantuntija Teemu Kettunen muistuttaakin, ettei esimerkiksi ilmanlämpöpumppuja ollut käytössä 1970-luvulla samaan tapaan kuin nykyään.
Sähkölämmityksen myötä hän nostaakin esille uudenlaiseksi kansalaistaidoksi kulutusjouston. Sen ytimenä on se, että sähköä käytettäisiin eniten silloin, kun sitä on hyvin tarjolla ja se on edullista. Kuluttajan oman käyttäytymisen lisäksi tämän päivän automaatioteknologian avulla myös laitteet voivat itse pyrkiä minimoimaan turhan energiankulutuksen ja ajoittamaan kulutuksen parhaimpiin mahdollisiin hetkiin.
Lue myös: Niinistö: Länsimaiden kestokykyä mitataan tulevana talvena: "Tilanne on jäinen, kylmää sotaakin ehkä kylmempi"
Ohjeissa on korjattavaakin
Kyllä 1970-luvun vanhoista ohjeista löytyy korjattavaakin.
Esimerkiksi hanasta tulevaa lämmintä vettä ei enää kehotettaisi käytettäväksi ruoanlaittoon. Kettunen kehottaisi myös oppimaan menneistä virheistä siinä, että rakennuksia tiivistäessä olisi tärkeää huolehtia samalla toimivasta ilmanvaihdosta.
– Siinä saatettiin tehdä virheitä aikanaan, hän toteaa.
Tutustu 1970-luvun veikeisiin valistusmainoksiin ja kuule haasteltavien kommentit niistä jutun alussa olevalla videolla.
Lue myös: Suomalaisten on syytä varautua sähkökatkoihin talvella, arvioi kantaverkkoyhtiö
Juttua korjattu 1.9. kello 9.25: Energiahukka haukkaa kuvassa markan kolikkoa, ei euroa, jota ei valuuttana tunnettu energiakriisin aikaan.