Öljykriisin käynnistämä energian hinnannousu sai 1970-luvulla valtiovallan valistamaan kansalaisia energiansäästön siunauksellisuudesta. Jo silloin saatiin huomata, että vaikka asenteet energiantuhlaukseen muuttuisivat, suurien elintapamuutosten teko on toinen kysymys.
Jom kippur -sodasta vuonna 1973 käynnistynyt öljykriisi nosti öljyn hinnan taivaisiin, joka heijastui myös Suomeen. Suomessa annettiin tuolloin paitsi monenlaisia määräyksiä energian säästämiseksi, myös valistettiin kansalaisia vähentämään kulutustaan omin valinnoin.
MTV Uutiset kävi tutustumassa Kansallisarkistossa silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön 1970-luvulla julkaisemaan valistusmateriaaliin, joissa ohjattiin kansalaisia vähentämään energiankulutustaan.
Samalla toimitus tutustui kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston julkaisemiin Energiakatsauksiin, jotka piirtävät kuvan siitä, miten vaikeaa valistuksella oli saada ihmiset energiatalkoisiin yhteisen hyvän vuoksi.
Lue myös: Näin hauskasti 70-luvulla patisteltiin säästämään sähköä – "Eihän meillä hätää ole"
2:50
Uusi valistuskampanja alkaa
Tiedotus- ja valistustoimintaa harjoitettiin tuohon maailmanaikaan lehtikirjoittelun ja mainoskampanjan muodossa. Nyt maanantaina on Suomessa alkamassa jälleen vastaava tiedotusponnistus, kun valtionhallinnon yhteinen Astetta alemmas -energiansäästökampanja käynnistyy.
Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa ja pitemmällä aikavälillä saada energiankulutusta pysyvästi alhaisemmaksi. Tavoitteena on lisäksi sähkön kulutushuippujen madaltaminen.
Syynä kampanjalle on Ukrainan sodasta pitkälti johtuva energiakriisi. Energiakriisin seurauksena pelätään olevan jopa energiapula, joka voi johtaa sähkön jakelun paikallisiin keskeytyksiin tulevana talvena.
Lue lisää: Näin öljykriisin aikainen valistus opetti suomalaisia säästämään energiaa – onko opeista enää mihinkään?
6:48
Ihan kuin ennen vanhaan! Näin suomalaisia valistettiin säästämään energiaa 1970-luvun öljykriisin aikaan.
Ihmiset säästivät vähäisen merkityksen kohteista
1970-luvun kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyisen kampanjan tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Vuoden 1977 ensimmäisessä Energiakatsauksessa oli poleemisempi kirjoitus, jossa avattiin tilanteen hankaluutta.
– Energiakriisi jo sinänsä sekä sen jälkeen toteutetut valtiovallan energiansäästötoimenpiteet ovat tutkimusten mukaan tosin muuttaneet asenteita energian säästämistä suosivaan suuntaan, mutta eivät ole riittävässä määrin johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Nekin toimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat tavallisesti merkinneet säästämistä energian kulutuksen kannalta vähemmän tärkeissä kohdissa. Tätä kuvaa yleisön keskuudessa hiljattain suoritettu tutkimus, joka osoittaa, että yleisimmin on energiaa ryhdytty säästämään valaistuksessa, tekstissä todettiin.
2000-luvulla aika on toki erilainen. Monen laitteen energiatehokkuus on parantunut merkittävästi ja esimerkiksi automaatio mahdollistaa entistä nuukemman sähkön käytön.
Lue myös: Sähkön hinta huitelee pilvissä, mutta muistatko vielä 70-luvun energiakriisin? – näin suomalaiset pakotettiin säästämään sähköä
Kriisitietoisuus lisääntyi, mutta tavat pysyivät
Aikojen muuttumisesta huolimatta saattaa silti olla, että saamme todistaa historian toistavan itseään. 1970-luvulla Energiakatsauksissa kerrottiin, että kriisitietoisuus on lisääntynyt, vaikka toivottua säästöä ei saatu. Kansalaiset kyllä säästivät energiaa, mutta lähinnä kohteissa, joissa sen merkitys oli kokonaisuuden kannalta vähäinen.
– Yleisesti voitaneen todeta, että paitsi tuotantoelämässä, myös yksityisen kulutuksen alueella ollaan omaksumassa uudenlainen asennoitumistapa energiaan ja sen käyttöön. Yhä yleisemmin ymmärretään, että energian säästäväinen käyttäminen on välttämätöntä paitsi yksityistalouden myös koko kansantalouden kannalta.
– Kuten aikaisemmin todettiin, eivät toimenpiteet energian kulutuksen vähentämiseksi ole kuitenkaan lisääntyneet siinä laajuudessa kuin asenteissa tapahtuneiden muutosten perusteella olisi ollut odotettavissa.
Samalla Energiakatsauksissa suorasanaisesti kerrotaan, että pelkällä talkoohengellä ja omatoimisilla kulutuspäätöksillä ei riittäviä tuloksia saatu.
– Vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot, esimerkiksi tiedotustoiminta ja taloudelliset yllykkeet, eivät yksinomaan johda riittävään energian säästöön. Olemassa olevaa lainsäädäntöä olisi kehitettävä siten, että energiataloudelliset näkökohdat tulisivat paremmin huomioonotetuksi.