Asiantuntijat nimeävät kotitalouksien suurimmat energiasyöpöt – näin omia tapoja kannattaa muuttaa sähkön hinnan noustessa

Moni pähkäilee syksyllä nousevan sähkön hinnan vaikutusta kotitalouteensa. Energiakriisi vaikuttaa rajuimmiten vähävaraisiin. 

– Olemme jo nyt aika syvässä energiakriisissä, ja monet ihmiset kärsivät tästä tilanteesta todella paljon, toteaa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Samaan hengenvetoon Pantsar tarjoaa jo kuitenkin ratkaisua.

– Paras, mitä me kaikki voimme tehdä jo tästä päivästä lähtien, on alkaa säästää energiaa. Mitä vähemmän energiaa kulutamme, sitä enemmän se laskee myös energian hintaa.

Lämmityskulut ja ja lämminkäyttövesi suurimmat energiasyöpöt

Mistä kuluttaja voi pihistää energiankäytössään?

– Tyypillisesti kotitaloudessa eniten energiaa kuluu lämmitykseen. Tämän jälkeen tulee lämminkäyttövesi, ja sitten erilaiset sähkölaitteet, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Salka Orivuori.

– Suihkussa käytetty lämpimän veden määrän vähentämisestä voi saada merkittäviä säästöjä.  

Marttaliiton kehittämispäällikkö myös kannustaa tutustumaan omaan kulutukseen.

– Voi myös pohtia, voisiko lämmitystä pudottaa yhdellä tai muutamalla asteella kotona.

Orivuori kuitenkin muistuttaa, että asumis- ja lämmitysmuodot ovat erilaisia. Orivuori kannustaa ihmisiä keskustelemaan esimerkiksi taloyhtiössä lämmityskustannuksissa. Kerrostaloasujalle helpompi säästökohde kuin lämmityskulut ja lämminkäyttövesi on nipistää sähkölaitteiden käytöstä.

Lue myös: Saako energiapula hamstraajat liikkeelle? – Näihin tuotteisiin energiakriisi vaikuttaa

Omaa sähkön kulutusta kannattaa seurata

Orivuori toteaa, kuinka omaa sähkön kulutustaan voi seurata sähköyhtiöiden verkkopalvelusta. Sieltä voi tarkastaa, mihin kuluttaa sähköä eniten, ja mistä voisi mahdollisesti karsia. Omaa sähkön kulutusta voi myös seurata vuorokausirytmin ja viikonpäivien mukaan.

– Voi myös seurata, onko mahdollista ajoittaa omaa kulutusta niihin kohtiin, kun sähkön hinta ja kulutus on alhaisempaa.

Voiko ruoanlaitossa säästää energiaa?

Ruoan kulutus on avainasemassa ilmastotoimissa. Voiko energiaa säästää muokkaamalla omia ruokailutottumuksia?

– Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen on paitsi energian kulutuksen, myös ilmastotoimien kannalta olennaista. Myös valmistuskäytännöt ja ruoan säilyttäminen vaikuttavat, Orivuori sanoo.

Esimerkiksi uunin käyttöä voi pohtia, samoin säilömistä huoneenlämmössä pakastimen sijaan. Raakaruokaan pakkaspäivillä asiantuntijat eivät kuitenkaan kannusta. Pantsarin mukaan pidemmällä tähtäimellä kasvisruokaan siirtyminen on olennainen energiansäästökeino.

– Valtaosa pelloistamme tuottaa rehua eläimille, mikä on aika tehoton proteiinin tuotannon muoto. Meidän kannattaisi kasvattaa ravintoa suoraan ihmisille, se tehostaisi myös lannoitteiden käyttöä.

Venäjän hyökkäyssodan myötä lannoitteiden hinta on noussut.

Lue myös: EK kannattaa ansiotuloverojen keventämistä, SAK vastustaa – nämä ovat järjestöjen toiveet hallitukselle huomenna alkavaan budjettiriiheen

Onko kuluttajan yksittäisillä teoilla merkitystä?

Pelastaako yksittäisen kuluttajan huoneenlämpötilalla kikkailu ja kylmällä vedellä lotraaminen edessä olevalta talvelta?

– Jos jokaisessa kotitaloudessa vähennetään asteella lämmitystä, se vastaa yhdeksänkymmenen tuhannen omakotitalon vuosienergiankulutusta, Pantsar havainnollistaa.

Vaikka syksy tulee olemaan vaikea, on Pantsarin mukaan ehdottomasti mahdollista elää hyvää elämää pidemmällä tähtäimellä. Teknologia kehittyy ja mahdollistaa elintason pysymisen mielekkäänä – vain vähän erilaisena, hän sanoo.

– Muutosta ei pidä nähdä mörkönä, koska ainahan teknologia on kehittynyt.

Lue myös: Näin paljon eri sähkölaitteiden käyttö kotona oikeasti maksaa – katso taulukko