Mainos

"Myöhäinen synnyttäjä on riskisynnyttäjä" – uusi geenitesti voi auttaa lapsentekopäätöksissä, lääkärit varoittelevat virheellisestä tiedosta

0:52

Uuden Fertify-geenitestin avulla naisen hedelmällisyysterveyttä on mahdollista ennustaa etukäteen. Moni lykkää lastenhankintaa esimerkiksi virheellisen tiedon vuoksi. Myöhäiseen synnytykseen kuitenkin liittyy useita riskejä, jotka voivat estää vanhemmuuden.

Moni nainen on nykyään ristipaineessa yhteiskunnan vaatimusten, uran ja lastenhankinnan välissä. Lapsitoiveet ovat vähentyneet, ankealta kalskahtava lapsiperhearki ei kiinnosta, perhe-elämään liittyvä tasa-arvo ontuu ja työelämän vaatimukset pelottavat. Myös sopivan kumppanin löytyminen voi tuntua hankalalta.

Usein lastentekoa aletaankin miettiä vasta silloin, kun on liian myöhäistä. Viime vuonna ensisynnyttäjien keski-ikä oli 29 vuotta. Vielä myöhemmin esikoinen synnytetään pääkaupunkiseudulla asuvien naisten ja korkeaan sosiaaliryhmään kuuluvien parissa.

– Yhä enemmän on asiakkaita, jotka tulevat vastaanotolle myöhäisessä hedelmällisyysiässä. Nuoremmatkin ahdistuvat ja pahoittavat mielensä lapsentekoaikeista kysyessä, kertoo Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Tiina Hakala-Ala-Pietilä.

Geenitesti voi tuoda oikea-aikaista tietoa

Hakala-Ala-Pietilä uskoo, että hedelmällisyyteen ja lapsentekoon liittyvää ahdistusta voitaisiin vähentää oikea-aikaisen tiedon avulla. Siihen on nyt tarjolla uusi apu.

Mehiläisen Feliticas-klinikat alkoivat 15.11.2018 lähtien tarjota uutta geenitestiä, jonka avulla naiset voivat selvittää omaa hedelmällisyysterveyttään. Geenit selittävät 50–80 prosenttia hedelmällisyydestä.

Munasarjatoiminnan hiipumista ja varhaisia vaihdevuosia ennustavan testin tarkoituksena on kartoittaa naisen tulevaa hedelmällisyystilaa ja mahdollisia riskejä jo ennakkoon. Testi paljastaa alttiuden hedelmättömyyteen.

Geenitesti maksaa 320 euroa, ja siihen tarvittava näyte otetaan suun limakalvoilta pumpulipuikolla. 

Hedelmällisyysikään liittyy harhaluuloja 

Ikä on tärkein yksittäinen naisen hedelmällisyyttä ennustava tekijä. Hakala-Ala-Pietilä kertoo Väestöliiton perhebarometrista, jonka mukaan suuri osa naisista ja miehistä luulee, että hedelmällisyys laskee vasta 38 ikävuoden jälkeen.

Todellisuudessa yksi kahdestakymmenestä naisesta saa menopaussinsa ennen kuin täyttää 45. Yksi sadasta naisesta kokee menopaussin ennen nelikymppisiään. Jo tätä ennen hedelmällisyys heikkenee. 30-vuotiaana naisen munasoluista toimii enää 66 prosenttia.

Epätieto onkin yksi syy tahattomalle lapsettomuudelle. Vaikka yhä useampi valitsee lapsettomuuden, mieli voi muuttua iän kertyessä. Yli 40-vuotiaana luonnollinen raskaus on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Ikä myös lisää raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskiä.

– 40-vuotiaana raskaus on yhdeksän kuukauden rasituskoe, luonnehtii Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Tarja Olkinuora.

 – Myöhäinen synnyttäjä on riskisynnyttäjä.

Yli 40-vuotiaiden raskauksista noin puolet menee kesken.

Lapsentekopäätösten tulisi perustua tietoon 

Virheellistä tietoa iän merkityksestä lastenhankinnassa saattavat lietsoa uutiset julkisuuden henkilöiden myöhäisistä raskauksista. Harvoin jutuissa kerrotaan, että raskaus on saatu aikaan luovutetuilla munasoluilla, ei omilla. Lahjoitettujen munasolujen avulla alkaneisiin raskauksiin liittyy omia riskejään, jotka johtuvat siitä, että solu on elimistölle vieras.

– Jokaisella naisella, miehellä ja pariskunnalla on oikeus päättää lapsenteosta ja sen ajankohdasta omakohtaisesti. Päätösten sopivasta lapsentekoajankohdasta pitäisi perustua tietoon, Hakala-Ala-Pietilä sanoo.

Uuden geenitestin avulla omaa hedelmällisyyttään voi selvittää. Tieto voi auttaa vähentämään lapsentekoon liittyvää ahdistusta sekä ennakoimaan munasolujen pakastamista.

Munasolujen pakastus on keino, jolla voidaan jollain tapaa pysäyttää aika, Olkinuora sanoo.

Pakastus tulisi kuitenkin tehdä ajoissa. Ihanteellinen ikä olisi 23–30 vuotta, viimeistään munasolunsa tulisi pakastaa 35-vuotiaana.

Elintavat vaikuttavat hedelmällisyyteen 

Iän ja geneettisen taipumuksen vaihdevuosien alkamiseen lisäksi naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat suuresti elintavat. Esimerkiksi tupakointi, yli- ja alipaino, runsas treenaaminen, yksipuolinen ruokavalio, pitkään jatkunut stressi sekä nautintoaineiden käyttö vähentävät hedelmällisyyttä.

Myös gynekologisilla sairauksilla, kuten endometrioosilla, munasarjoihin kohdistuvilla leikkauksilla ja tietyillä lääkkeillä on hedelmällisyyttä pienentävä vaikutus.

– Kaikki mikä kajoaa munasarjan ulkopintaan, voi vaikuttaa munasolujen toimintaan, Olkinuora toteaa.

Elintapojen vaikutus tuleekin ottaa huomioon myös hedelmällisyyttä ennustavaa geenitestiä luettaessa. Esimerkiksi tupakoivan äidin tulisi tehdä geenitestin lisäksi AMH-testi, joka mittaa munasarjoissa jäljellä olevien munasolujen määrää ja kuvaa siten hedelmällisyyttä.

Yhteisöllisyyttä ja dialogia 

Sekä Ala-Hakala-Pietilä että Olkinuora sanovat, että yhteiskunnan tulisi toivottaa lapset tervetulleiksi, jotta niitä osattaisiin hankkia ajoissa. Yhteisöllisyyden avulla oikea tieto kulkee paremmin, eikä omasta jaksamisestaan tarvitse stressata yksin.

– Nyt pienissä perheissä väsytään, mutta sen ei tarvitse olla niin, Olkinuora sanoo.

Hedelmällisyysasioista pitäisi myös puhua enemmän. Olkinuora sanoo, että aikuisten tuli kasvaa pieniksi.

– Aikuiseksi kasvaminen on pieneksi kasvamista. Uskalletaan olla tarvitsevampia. Moni yrittää hallita asioita ja omilla toimillaan vaikuttaa niihin. Pitäisi oppia, että luonto on suuri, ihminen pieni.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja