Muistisairautta ei voi parantaa, mutta näin oireisiin voi vaikuttaa: "Jopa neljäsosa muistitoimintojen heikkenemisestä voidaan ehkäistä"

Vaikka muistisairauksia ei voida parantaa, on niiden varhainen tunnistaminen tärkeää, kertoo geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Huomenta Suomessa.

Yllä olevalla videolla Haapanen kertoo, mitkä asiat voivat olla hälytysmerkkejä muistisairaudesta tai sen varhaisesta vaiheesta.

– Mitä aikaisemmin muistisairauteen viittaavat oireet havaitaan, mieluummin jo ennen varsinaista muistisairautta, sitä paremmin älyllisten toimintojen heikentymistä voidaan vielä ehkäistä. 

– Kun ihmisellä todetaan lievä älyllisten toimintojen häiriö eli MCI, joka on muistisairauden esiaste, voidaan vielä jopa neljäsosa muistitoimintojen ja muiden älyllisten toimintojen heikkenemisestä ehkäistä hyvällä verenpaineen, kolesterolin ja sokeritasapainon hoidolla sekä liikunnan, aivojen aktiivisen käytön ja ravitsemuksen keinoin.

Lue myös: Läpimurto Alzheimerilta suojautumiseen? Asiantuntija: "Tähän on suhtauduttava vakavasti"

Aivojen aktiivinen käyttö tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisia kontakteja, lukemista ja ajankohtaisten asioiden seuraamista.

Liikuntamuodoista lihasvoimaharjoittelu on Haapasen mukaan tehokkain liikuntamuoto muistisairauksien ehkäisemisessä. 

Haapanen suosittelee liikkumaan UKK-instituutin suositusten mukaan eli tekemään lihasvoimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa. Aktiivista kuntoliikuntaa eli sydämen sykettä kohottavaa liikettä suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa.

Ruokavalion tulisi puolestaan olla proteiinipitoinen.

Lue myös: Kun muistisairas silittää Johannan kaverikanaa, kohtaaminen koskettaa kaikkia – "Silloin itkimme sekä minä että hoitajat"

Aivot puhdistuvat syvän unen aikana, unettomuus johtaa kuona-aineiden kertymiseen

Unen merkitys muistille ja muille älyllisille toiminnoille on todella merkittävä.

– On suomalaista tutkimusnäyttöä siitä, että aivoissa toimii lymfaattinen kierto, joka tarkoittaa sitä, että selkäydinneste kiertää aivoissa nimenomaan unen aikana. Syvä uni supistaa hermosoluja ja laajentaa solujen väliin jäävää tilaa, jolloin verenpaineen mukana aivoissa pääsee tapahtumaan huuhtelumekanismi.

– Jos uni on pitkään kovin pinnallista tai lyhytkestoista, ei huuhtelumekanismi toimi kuten pitäisi ja se johtaa aivojen kuona-aineiden lisääntymiseen ja sitä kautta toimintahäiriöihin.

Lue myös:Suomessa elää noin 200 000 muistisairasta – läheisten apu merkittävää

Haapasen mukaan puutteellisesta unesta ja sen myötä puutteellisesta lymfaattisesta kierrosta johtuvat vauriot aivoissa eivät luultavasti ole parannettavissa, mutta toisaalta niiden syntymiseen vaaditaan vakavaa ja todella pitkäkestoista unettomuutta. 

– On tärkeää, että tunnistetaan ajoissa unta haittaavat tekijät, kuten uniapnea, ja vältetään unilääkkeitä, sillä niillä on vaikutusta syvän unen määrään.

Lue myös: Muistisairasta Lassea piristää vaimon pyörän korjaaminen – uusia muistisairaustapauksia todetaan vuosittan jo 15 000

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittaislähde: UKK-instituutti