Jo lähes 200 000 suomalaista elää muistisairauden kanssa. Muistiliiton mukaan uusia tapauksia todetaan vuosittain peräti 15 000. Lukujen valossa on siis selvää, että muistisairaus koskettaa välillisesti vieläkin suurempaa joukkoa.
Lasse Ainasojan kolmekymmenta vuotta kestänyt ura linja-auton kuljettajana päättyi äkillisesti neljä vuotta sitten, kun hänestä tuli muistisairas työeläkeläinen.
Alkuun unohdukset perusteltiin arjen kuormittavuudella ja vaikeista tilanteista selvittiin valkoisilla valheilla.
– Keksin keinon kääntyä matkustajiin päin. Sanoin, että olen reitillä tuuraajana ja matkustajat neuvoivat kumpaan suuntaan pitää kääntyä, Ainasoja kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa 27.9.2021, kun MTV Uutiset haastatteli häntä ensimmäisen kerran.
Lue myös: Linja-autonkuljettaja Lasse Ainasoja unohti tututkin risteykset, mutta keksi kysyä neuvoa matkustajilta – pysäyttävä diagnoosi vei työn ja toi helpotuksen
Vuosi edellisen tapaamisen jälkeen Ainasoja kertoo voivansa hyvin ja elämässä on tullut uusia onnistumisia.
– Olen lähtenyt elpymään. On tullut onnistumisen iloa, kun olen päässyt vaimon pyörää korjaamaan, Ainasoja kertoo.
Muistisairausdiagnoosi hämmensi perhettä, mutta samalla se jollain tavalla myös huojensi.
Vaimon tuki on ollut korvaamatonta.
– Läheiset sanoivat, että sinullahan on muistissa paha ongelma. En kyennyt uskomaan sitä. Sairauden hoito on vaatinut vaimon kovaa tukea. Hän on sairaanhoitaja ammatiltaan ja on sairaan hoitaja, Ainasoja hymähtää ja osoittaa itseään.
6:07
Aikainen diagnoosi voi helpottaa elämää
Muistisairaudet voivat kehittyä hiljalleen jopa vuosikymmenien aikana, huomauttaa aivotutkimusta tukevan Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen.
Hoitoon hakeutuneen potilaan ensimmäinen käynti tulisi järjestää kolmen kuukauden kuluessa hoitotakuun mukaan. Muistisairauden diagnosoinnissa kolme kuukautta on Pajusen mukaan yleisesti ottaen riittävä aika.
– On tärkeää, että muistisairaudet todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin elämää oireiden kanssa pystytään helpottamaan, Pajunen sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Muistisairaiden avohoito toimii sairauden alkuvaiheessa Pajusen arvion mukaan hyvin. Laitoshoidon osalta tilanne vaihtelee.
– Meillä on paikkakuntia, missä se toimii tosi hyvin ja paikkoja, missä se toimii huonommin.
"Kyseessä ei ole kuolemantuomio"
Tietokirjailija Hanna Jensen on kirjoittanut kaksi kirjaa läheistensä muistisairauksista.
Jensenin isä sai Alzheimer-diagnoosin 2009 ja hän menehtyi 2012. Äiti sai saman diagnoosin muutama vuosi myöhemmin. Kokemuksista äidin sairauden kanssa syntyi tuore teos Äitini muistina - Toinen kierros (Siltala).
Toimittajataustainen Jensen on kirjoittanut myös isänsä sairastumisesta kirjan 940 päivää isäni muistina (Siltala), josta hän oli ehdolla Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi 2013.
Jenseniltä kysytään usein, mitä siinä hetkessä pitäisi ajatella, kun oma vanhempi saa Alzheimer-diagnoosin.
– Molempien vanhempiemme diagnoosit tulivat meille yllätyksenä. Olemme jälkeenpäin veljeni kanssa lohduttanee itseämme, että meillä oli varmaankin perheessä korkea toleranssi erikoiselle käyttäytymiselle.
– Äiti kertoi itse siitä ja isän diagnoosin kuulimme terveyskeskuksessa.
Jenseniltä kysytään usein, miten vanhemman Alzheimer-diagnoosiin tulisi suhtautua. Hän siteeraa tilanteessa suomalaista vanhusten erikoislääkäri Harriet Finne-Soveria
– Kyseessä ei ole kuolemantuomio, vaan uuden elämänvaiheen alku.
Alla olevalla videolla Hanna Jensen kertoo ajatuksiaan mm. siitä, että kuinka usein muistisairasta tulisi tavata. Katso koko Jensenin 26.8.2022 lähetetty vierailu Viiden jälkeen -ohjelmassa. Kattavalla videolla myös Aivosäätiön toimitusjohtajan Jenni Pajusen haastattelu.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.